Tältä näyttää 12 kk euribor vuoden kuluttua – luvassa on vielä korkojen nostoa, sanovat ekonomistit

Markkinoilla odotetaan mielenkiinnolla, minkälaisia korkopäätöksiä keskuspankit tekevät tämän viikon kokouksissaan. Yhdysvalloissa inflaatio on hidastunut Eurooppaa nopeammin. Yhdysvaltain keskuspankki Fed jätti ohjauskoron odotetusti ennalleen. Korko pysyy vaihteluvälillä 5,0–5,25 prosenttia. 

Lue lisää: Yhdysvaltain keskuspankki pysäyttää koronnostot

Euroopassa taas yleinen näkemys on, että Euroopan keskuspankki kertoo torstain kokouksensa jälkeen jatkavansa nostoja.

– [Yhdysvaltain keskuspankki] Fediltä on tullut hyvinkin selkeä viesti, että nyt ollaan tarkkailuasemissa. Vastaavalla tavalla EKP:n osalta on selkeät odotukset, että ohjauskorkoa nostetaan 0,25 prosenttiyksiköllä, sanoo pääekonomisti Reijo Heiskanen OP:sta,

Keskuspankin korkopäätöksillä on oleellinen vaikutus myös suomalaisten asuntovelallisten viitekorkojen kehitykseen. Yleisin, 12 kuukauden euribor-korko oli maanantaina reilut 3,9 prosenttia. Heiskasen mukaan viitekorkojen tasoon on jo leivottu sisään markkinoiden ennusteet, joissa EKP nostaisi ohjauskorkoa vielä kahdesti, kerran kesäkuussa ja uudelleen heinäkuussa.

Näin ohjauskorko nousisi vielä 0,5 prosenttiyksiköllä. Euribor-viitekorkojen ei ennusteta enää nousevan, mutta ei myöskään laskevan merkittävästi tämän vuoden aikana.

Lue lisää: Uudisasuntoja kaupataan nyt hurjilla kampanjoilla – rakennusjätti lupaa maksaa ostajan kaikki vastikekulut ensimmäiseltä kahdelta vuodelta

Energian kallistuminen taittunut, pitkäaikainen pohjainflaatio ei

Tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua kuvaava inflaatio kasvoi huhtikuussa euroalueella 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Tahti on hidastunut alkuvuodesta etenkin energian hinnannousun taittumisen vuoksi.

Sen sijaan pitkäaikaisempaa ja sitkeämpää kehitystä kuvaava pohjainflaatio, jossa ei ole huomioitu energian ja elintarvikkeiden hintoja, on kasvanut edelleen. Huhtikuussa pohjainflaatio oli euroalueella 6,9 prosenttia.

– Energian ja elintarvikkeiden hinnat heilahtelevat suuntaan ja toiseen. EKP katsoo enemmän pohjainflaatiota, joka on tällä korkeammalla kuin inflaation kokonaisindeksi, sanoo ennustepäällikkö Päivi Puonti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Pohjainflaatioon vaikuttavat etenkin kireät työmarkkinat, jossa työvoimasta on jatkuvasti tarvetta. Euroopan työttömyysluvut olivat huhtikuussa ennätysalhaisia, ja samalla paineet palkankorotuksiin ovat korkealla. Tästä syytä EKP:lla on edelleen perusteet jatkaa koronnostoja ja pysyä loppuvuonna tarkkailuasemissa, sillä korkopäätökset vaikuttavat aina viiveellä, Puonti sanoo.

Suomessa kuluttajahinnat nousivat toukokuussa 6,8 prosenttia edellisvuodesta, kun huhtikuussa muutos oli vielä 7,9 prosenttia. Myös pohjainflaatio oli 6,8 prosenttia toukokuussa, kertoo Tilastokeskus.

Rakennusala kärsii, mutta palveluita kulutetaan edelleen

Kotitalouksien into lainanottoon on rapissut samaa vauhtia kun viitekorot ovat nousseet. Huhtikuussa myytiin uusia asuntoja 70 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Tästä vuodesta onkin tulossa poikkeuksellisen hiljainen uusien asuntoaloitusten suhteen, sillä suhdannemuutos osuu tavallisesti rakennusalalle ensimmäisenä.

– Jos jotain hyvää voi sanoa, niin ainakin nyt aletaan nähdä niin sanotusti viimeiselle rannalle korkojen nousussa, sanoo pääekonomisti Jouni Vihmo Rakennusteollisuus RT:stä.

Hänen mukaansa inflaation taittumisen odotettiin alkavan tammi-maaliskuun aikana, mutta korkopäätökset ovat alkaneet näkyä kunnolla vasta vuoden toisella neljänneksellä. Asuntokaupan Vihmo arvioi piristyvän tämän vuoden loppupuolella.

Asunnonvaihtajat ovat tällä hetkellä varovaisia, mutta palveluiden kulutukseen näyttää edelleen riittävän rahaa jopa yllättävän hyvin.

– Näyttää siltä, että kuluttajilla on edelleen koronapandemian ajalta säästynyttä puskuria jäljellä, eikä palveluiden kuluttamisesta ole juuri karsittu. Kun palveluala on suurin työllistäjä, näkyy tämä suoraan työmarkkinoilla ja sitä kautta inflaatiopaineiden jatkumisena, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Hänen mukaansa markkinaodotus on ollut jo tovin aikaa se, että EKP nostaa ohjauskorkoa kesällä kahteen otteeseen. Sen sijaan mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä keskuspankin kokouksessa todetaan euroalueen talousennusteista. Keskuspankin tavoitteleman pitkän ajan inflaatiotahti on kaksi prosenttia.

– Kyllä ne inflaatiopaineet rauhoittuvat, mutta päästäänkö siihen kahteen prosenttiin, se on avainkysymys, Koivu sanoo.

Asuntovelallisilla edelleen jännitettävää

Suomessa on puhuttu viime aikoina siinä, onko lainanottajille kuuden prosentin korolla tehtävä stressitesti riittävä. Tuuli Koivun ei tällä erää näe syytä päivittää prosenttilukua.

– Juuri tällaisia tilanteita varten se kuusi prosenttia on määritelty. Asuntovelallisten kannalta iso kysymys on se, kuinka kauan korot pysyvät korkealla tasolla, hän sanoo.

Lue lisää aiheesta: Mihin asuntovelallisten kannattaa varautua? Suomen Pankin Olli Rehn uskoo korkojen vielä nousevan

Markkinaennusteissa euribor-korot ovat jo saavuttaneet huippunsa, mutta vilkkaat työmarkkinat ja palkankorotuspaineet pitävät inflaatiota koholla jatkossakin.

– Tällä hetkellä arvio on, että viitekoroissa pysytään loppuvuoteen asti nykyisellä tasolla ja ensi vuoden kesään mennessä tullaan puolisen prosenttiyksikköä alaspäin, sanoo OP:n Reijo Heiskanen.

Markkinaennuste on siis, että 12 kuukauden euribor-korko olisi noin 3,4 prosenttia kesäkuussa 2024.