Luolaa Meksikossa tutkineet arkeologit uskovat löytäneensä todisteita siitä, että luolassa asuttiin jo 30 000 vuotta sitten, kertoo Nature-lehti. Löydöt muuttaisivat merkittävästi nykykäsitystä Amerikan asuttamisesta, mutta kaikki eivät ole löytöjen aitoudesta samaa mieltä.
Chiquihuiten luolaa Astillero-vuorilla Keski-Meksikossa tutkiva ryhmä kertoo löytäneensä muun muassa satoja muinaisia kivityökaluja. Luola sijaitsee 2740 metrin korkeudella merenpinnasta. Ryhmä on tutkinut luolaa vuodesta 2012 lähtien.
Meksikolaisen Zacatecan yliopiston arkeologin Ciprian Ardeleanin johtama ryhmä uskoo löytäneensä luolasta noin 2 000 kivityökalua. Työkaluista 239 on löytynyt maakerroksista, joiden arvioidaan olevan 25 000–32 000 vuotta vanhoja.
Koska ensimmäiset asukkaat saapuivat? Arviot vaihtelevat jopa sadalla tuhannella vuodella
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Amerikkaan Itä-Aasiasta, mutta saapumisen ajankohdasta kiistellään kiivaasti.
Nykyään yleisesti uskotaan, että Amerikan asuttaminen alkoi 15 000–16 000 vuotta sitten. Tähän tulokseen on päädytty muun muassa geenianalyysin ja eteläisen Chilen Monte Verdestä löytyneiden, noin 14 000 vuotta vanhaksi ajoitettujen esineiden perusteella. Asutus lienee levinnyt useassa aallossa Alaskasta kohti etelää.
Osa tutkijoista uskoo, että saapuminen olisi voinut tapahtua jopa niinkin aikaisin kuin 130 000 vuotta sitten. Tätä teoriaa tukemaan ei ole kuitenkaan löytynyt kiistatonta todistusaineistoa.
Kollegat epäilevät
Ardeleanin ryhmän löytöjen paikkansapitävyyttä on kuitenkin jo ehditty epäillä laajalti. Epäilijät sanovat esimerkiksi osan kivityökaluiksi väitetyistä esineistä olevan niin yksinkertaisia, että ne ovat todellisuudessa luonnon muovaamia. Lisäksi esineiden löytösyvyyden todistusarvoa epäillään.
Lue myös: Kammottavat jäänteet löytyivät Meksikosta: 10 000 vuotta sitten eläneellä neidolla "äärimmäisen onneton loppu"
Muun muassa Michaganin valtionyliopiston arkeologi Kurt Rademaker epäilee Ciprianin ryhmän löydöksiä.
– Kun esittää näin dramaattisen väitteen kuin he ovat tehneet, pitäisi olla todistusaineistoa väitettä tukemaan, Rademaker sanoo Nature-lehdelle.
Rademaker sanoo, että Ciprianin ryhmän työkaluiksi väittämät esineet eivät näytä ihmisen muovaamilta.
– Jos esine on todella kivityökalu, siinä pitäisi nähdä, että esineen reunasta on hakattu useita kerroksia kiveä pois.
Rademakerin mielestä Chiquihuitesta löydetyissä esineissä ei ole merkkejä niiden työstämisestä. Samaa mieltä on ollut muun muassa arkeologi Ben Potter Liaochengin yliopistosta Kiinasta.
Lue myös: Meksikossa harvinaislaatuinen arkeologinen löytö: 14 mammutin luurankoa kaivettiin esiin 15 000 vuotta vanhoista ansakuopista
Arizonan yliopiston arkeologi François Lanoë sanoo, että luolat ovat hankalia löytöpaikkoja tulkittaviksi sekä geologisen että biologisen toiminnan ansioista. Lanoën mukaan esimerkiksi maata kuopivat eläimet voivat toimissaan haudata esineitä ja saada ne näyttämään vanhemmilta kuin ne todella ovat.
Lanoë ei kuitenkaan tyrmää Ardeleanin ryhmän löydöksiä. Hän päinvastoin arvelee, että nyt julkaistut löydökset tukevat sitä, että asutusta alueella olisi ollut jo paljon nykyään uskottua aikaisemmin.
Mahdollisesti jääkauden turvapaikka
Ardelean arvelee, että ihmiset olisvat käyttäneet Chiquihuiten luolaa väliaikaisena turvapaikkana noin 25 000 vuotta sitten. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli tuolloin jääkausi ja sen vaikutukset tuntuivat myös nykyisen Meksikon alueella.
Muinaisia kivityökaluja luolassa Boliviassa. Kuvituskuva.
– Silloin täytynyt olla kammottavia lumi- ja raemyrskyjä, Ardelean sanoo.
Ardelean pysyy arvostelusta huolimatta käsityksessään, että ryhmän löytämät kiviesineet ovat todella ihmisen tekemiä. Hän esittää, että luolassa olisi myös esimerkiksi harjoiteltu kiviesineiden tekoa.
– Joku ihminen opetti täällä jotakuta toista, Ardelan sanoo.
Katosivatko varhaisimmat ihmiset?
Jos Amerikassa on ollut ihmisiä yli 15 000 vuotta sitten, on epäselvää, mitä varhaisille ihmisille tapahtui. Näyttää siltä, ettei asutus ole jatkutunt katkeamatta.
– Ei ole olemassa vakuuttavaa geneettistä todistusaineistoa siitä, että ihmisiä olisi ollut Amerikassa yli 15 000 vuotta sitten, sanoo geneetikko David Reich Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Ardelean sanoo, että geneettisten todisteiden puuttumiselle on yksinkertainen syy. Amerikkaa muinoin asuttaneet ihmiset, kuten ne, joiden Ardelean arvelee asuneen nyt tutkitussa luolassa, kuolivat jättämättä jälkiä geenipooliin.
– Pysyn ehdottomasti kannassani, että Amerikassa asui muinoin ihmisryhmieä, jotka sittemmin katosivat, Ardelean sanoo.