Syyttäjien uusien todisteiden mukaan Jukka S. Lahtea ei tapettu hätäkeskuspuhelun aikana, vaan jo sitä ennen.
Tunnettu kapellimestari Raine Ampuja otti kesäkuussa yhteyttä Auer-jutun syyttäjin. Kapellimestari oli omien tutkimustensa perusteella vakuuttunut siitä, että Ulvilan-surmajutun hätäkeskustallenne sisälsi aiemmin nauhoitettuja osia.
Kapellimestari oli tutkinut hätäkeskustallennetta Izotope RX3 advanced -ohjelmalla. Tulokset esiteltiin myös keskusrikospoliisin ääniasiantuntijalle Tuija Niemelle, joka oli samaa mieltä. Keskusrikospoliisi ei tutkinut tallennetta samalla ohjelmalla, koska heillä ei ollut sitä käytössään.
Uusien tutkimustulosten valossa kihlakunnansyyttäjät Kalle Kulmala ja Paula Pajula perustivat uuden tutkimusryhmän, johon kuului useita äänialan ammattilaisia mukaan lukien koko tutkinnan käynnistänyt kapellimestari sekä KRP:n ääniasiantuntija.
Uuden tutkimuksen keskeinen sisältö on se, että Anneli Auer on puhelimessa puhelun kestettyä 2.02 (hengitysääni), mutta hänen äänensä kuuluu sekunnin murto-osa myöhemmin samasta huoneesta missä uhri, Jukka S. Lahti on ollut. Puhelimen ja uhrin välinen etäisyys on noin kymmenen metriä, joten ei ole mahdollista, että Auer olisi tuossa ehtinyt siirtymään sinne. Nauhalta ei myöskään tuolla aikavälillä kuulu askelten ääniä.
Tutkimuksen mukaan Auerin ääni kuulu nauhalla ajassa 2.06 edelleen samassa huoneessa, missä uhri on ollut, mutta hän on puhelimessa puhelun kestettyä 2.08,5. Tuolla reilun parin sekunnin aikavälillä ei myöskään kuulu askelia.
Tutkimuksen mukaan Auerin ääni kuuluu samaan aikaan puhelimesta ja uhrin luota eikä Auer ole tässä vaiheessa siirtynyt paikasta toiseen. Tutkimusryhmään kuuluneen, huoneakustiikan alan professori Tapio Lokin mukaan ainoa selittävä tekijä asialle on, että uhrin läheltä kuuluva Auerin puhe on nauhoitettu etukäteen ja se on toistettu tallenteelta hätäkeskuspuhelun taustalla.
Ei viitteitä ulkopuolisesta tekijästä
Hätäkeskustallenteella kuuluu myös huudettu sana ”kuole”. Auer on kertonut huutaneensa mahdollisesti ”Älä kuole”. Hovioikeudessa huutajan henkilöllisyys oli riidaton, mutta hovioikeus totesi kuitenkin, että jää mahdollisuus, ettei sanan huutaja todellisuudessa ollut Auer, vaan joku muu henkilö. Uusi tutkimus osoittaa Auerin huutaneen sanan ”kuole.
Syyttäjien mukaan uusi tutkimus osoittaa entistä varmemmin, ettei Auer ole sanonut "älä" ennen kuole-sanaa.
Tutkimuksen mukaan tallenteelta ei kuulu mitään viitteitä Auerin kertomasta uhrin ja ulkopuolisen tekijän välisestä kamppailusta eikä ylipäänsä ulkopuolisen henkilön läsnäolosta tai poistumisesta asunnosta.
Syyttäjien mukaan uusista todisteista on tehtävä johtopäätös, ettei Jukka S. Lahtea tapettu hätäkeskuspuhelun aikana, vaan jo sitä ennen. Esimerkiksi uhrille tehtyä pitkäkestoinen väkivalta ei kuulu ollenkaan nauhalta. Syyttäjien mukaan Auer on taustanauhoitteen avulla saanut tarvittavan ajan muun muassa toisen tekovälineen hävittämiseen.
Lisäksi syyttäjät toteavat, että Auerin vanhimmat tyttären on täytynyt olla tietoinen hätäkeskuspuhelun soitetusta taustanauhasta.
– Asiassa on jo osoitettu aiemmin, että tytär on jättänyt tietoisesti kertomatta Auerille vahingollisia seikkoja.
Korkein oikeus päättää, ottaako se huomion syyttäjien uuden tutkimuksen. Korkeimman oikeuden mukaan Anneli Aueria koskeva valitus pyritään ratkaisemaan syksyn aikana. Vaasan hovioikeus hylkäsi Aueria koskevan murhasyytteen helmikuussa.