Syyttäjä valittaa Mikkelin vanhussurmasta annettusta käräjätuomiosta, jossa parikymppinen mies vapautettiin murhasyytteestä kokonaan. Syyttäjä pitää käräjätuomiota yllättävänä ja ihmettelee sen yksityiskohtia.
Syyttäjä aikoo valittaa Etelä-Savon käräjäoikeuden viime viikolla antamasta tuomiosta hovioikeuteen. Valitus on tehtävä kuukauden kuluessa käräjätuomiosta.
Aluesyyttäjä Yrjö Pulkkinen kertoo MTV Uutisille, että syyttäjä tuo hovioikeuteen mahdollisesti uutta näyttöä syytettyä miestä vastaan. Hän ei kuitenkaan tahdo avata valituskirjelmän sisältöä tarkemmin valitusprosessin varhaisessa vaiheessa.
– Tarkoitus on pyytää pääkäsittelyä hovioikeudessa, Pulkkinen kertoo.
Lue aiempi juttu: Vaatteiden verijäljet eivät riittäneet näytöksi: Oikeus hylkäsi syytteen 85-vuotiaan naisen murhasta
Syyttäjä vaatii yhä elinkautista
Syyttäjä vaatii 21-vuotiaalle mikkeliläismiehelle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.
Syyttäjän näkemyksen mukaan mies tunkeutui 85-vuotiaan mikkeliläisen vanhuksen asuntoon tapaninpäivän vastaisena yönä viime joulun aikaan ja teki naiselle rajua väkivaltaa sillä seurauksella, että nainen menehtyi.
Naista oli pahoinpidelty muun muassa teräaseella.
Uhri löydettiin kuolleena muutamaa päivää myöhemmin, kun hiljaisuudesta huolestunut omainen meni asuntoon.
Mies joi mäyräkoirallisen ja "muutaman desin viskiä", epäilee tulleensa huumatuksi
Murhasta syytetty mies on kiistänyt rikoksen. Hän ei omien sanojensa mukaan kuitenkaan muista tapahtuma-ajalta mitään.
Ennen asunnon väitettyjä tapahtumia mies oli riehunut Mikkelin keskustassa järjestetyissä juhlissa. Hänet oli häädetty tapahtumapaikalta pois aamuyöllä, noin kolmen aikaan.
Poliisi selvitti esitutkinnassa, että mies oli juonut tapahtumailtana noin 13 olutta ja "muutaman desin" viskiä.
Mies on itse pohtinut muistinmenetyksensä poikkeavan käytöksensä syyksi sitä, että hänet olisi illan aikana jollain tavalla huumattu.
Henkirikos tapahtui uudehkossa, Mikkelin keskustassa sijaitsevassa kerrostalossa, aivan paikallisen poliisiaseman kupeessa.
Poliisi piti näyttöä vahvana
Henkirikokselle ei ole löydetty mitään motiivia. Mies ja vanhus eivät tunteneet entuudestaan millään tavalla, eikä miehellä ole esimerkiksi aiempaa rikostaustaa.
Poliisi arvioi silti jo jutun esitutkintavaiheessa, että mies saatiin kytkettyä tekopaikalle vahvasti teknisen näytön turvin.
Kun mies otettiin henkirikoksen paljastuttua kiinni kotoaan, hänen vaatteistaan ja kengistään löydettiin kuolleen naisen verta ja hänen verisiä kengänjälkiään löydettiin kuolleen naisen asunnon lattialta.
Lisäksi miehen kämmenenjälki taltioitiin naisen asunnon pation ulko-ovesta, jonka kautta hänen uskotaan asuntoon menneen.
Lisäksi mies tallentui poliisin käsityksen mukaan Mikkelin keskustassa, vanhuksen asunnon liepeillä sijaitsevaan valvontakameraan.
Esitutkinnassa mies jopa tunnisti itsensä valvontakamerakuvista.
Uhrin katutasossa sijaitsevaan asuntoon tunkeuduttiin pation oven kautta.
Käräjäoikeus sivuutti todisteen
Aluesyyttäjä Pulkkisen mukaan miehen oma, itsestään tekemä tunnistus oli kirjattu henkirikosjutun haastehakemukseen riidattomaksi seikaksi.
Käräjäoikeus kuitenkin sivuutti asian kokonaan.
Käräjätuomiossa todetaan, että valvontakamerakuvissa näkyvä henkilö on piirteiltään syytetyn kaltainen. Käräjäoikeuden mukaan henkilö ei silti ole "varmuudella tunnistettavissa" syytetyksi.
Miehen itsestään tekemää tunnistusta ei mainita tuomiossa sanallakaan.
– Minun mielestäni käräjäoikeuden päätöksessä ei ole arvioitu lainkaan hänen oman tunnistuksensa merkitystä. Sitäkin ihmettelen. Että miksi ei jääty pohtimaan, että hän on itsensä tunnistanut, aluesyyttäjä Pulkkinen pohtii.
Valvontakameravideolla näkyy myös, miten kyseinen hahmo poistuu vanhuksen kotitalosta ja heittää jotain kadulle. Esitutkinnassa naapuri kertoi löytäneensä juuri tältä paikalta, talon ulko-oven edustalta, maasta kaksi veistä.
Käräjäoikeuden mukaan tällä seikalla ei ollut väliä, koska esineitä ei voida riidattomasti yhdistää syytettyyn.
Kuolinaika jäi epäselväksi
Syyttäjä pitääkin käräjäoikeuden tuomiota myös muilta osin yllättävänä.
Käräjäoikeus hylkäsi murhasyytteen, koska miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Käräjäoikeus siis katsoi, ettei syytettyä vastaan kerätystä näytöstä voi päätellä, että mies olisi tehnyt henkirikoksen.
Miehen vaatteista löydetyt verijäljet ja uhrin asunnon lattiaan jääneet veriset kengänjäljet kertovat käräjäoikeuden mukaan vain sen, että mies on "jossain vaiheessa" käynyt surmatun naisen asunnolla.
Käräjäoikeuden mielestä miehen vaatteista olisi pitänyt löytyä paljon enemmän verijälkiä, jos hän olisi henkirikoksen tehnyt. Oikeus piti mahdollisena, että mies olisi tullut asuntoon henkirikoksen jälkeen ja astunut verilammikkoon, ja että henkirikoksen olisi tehnyt joku muu kuin hän.
Asia jäi ilmoille osittain siksi, että vanhuksen kuolinaikaa ei saatu käräjäoikeuden mielestä selvitettyä tarkasti. Uhri nähtiin elossa joulupäivänä ja löydettiin kuolleena vasta 29. joulukuuta.
Oikeus: Ajat eivät täsmänneet
Jotkut vanhuksen naapureista olivat kertoneet kuulleensa taloyhtiön rappukäytävästä tai jostain toisesta asunnosta melua epäiltynä tapahtumayönä, eli tapaninpäivän vastaisena yönä noin kello 3.30–4.00 välisenä aikana. Poliisi piti näitä henkirikoksen ääninä, ja siten myös henkirikoksen tapahtuma-aika haarukoitiin kyseiselle ajalle.
Käräjäoikeuden mukaan meluhavainnot eivät kuitenkaan välttämättä kertoneet uhrin pahoinpitelystä.
Käräjäoikeuden mielestä kellonajat eivät edes täsmänneet tapahtumiin, sillä yhden todistajan mukaan syytetty oli heitetty ulos Mikkelin keskustassa pidetyistä juhlista noin kello 3.00. Uhrin asunnon liepeillä sijaitsevaan valvontakameraan ilmestyi hahmo vasta kello 3.27.
"Hyvään paikallistuntemukseensa" vedonnut käräjäoikeus tiesi kertoa, että paikkojen väliseen matkaan kuluu jalan vain noin minuutti.
Syyttäjä piti mahdollisena, että valvontakameraan oli asetettu virheellinen aika. Se ei kuitenkaan oikeuden mielestä selittänyt tapahtumissa ja havainnoissa olevaa aikaeroa. Oikeuden mielestä oli myös merkittävää, että naapurit kuulivat meluääniä lähempänä neljää kuin kolmea.
Käräjäoikeus teki ratkaisun yhden käräjätuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Ratkaisu oli yksimielinen.
Murhasta syytetty mies oli oikeudenkäynnin alkaessa tutkintavankina, mutta käräjäoikeus vapautti miehen oikeudenkäynnin pääkäsittelyn päätteeksi, jo ennen tuomion julistamista. Mies odottaa mahdollista hovioikeuden myöhempää käsittelyä vapaalta.