Koulujen alkaessa kymmenettuhannet uudet ekaluokkalaiset jalkautuvat koulureiteilleen, mikä vaatii autoilijoilta erityishuomiota etenkin suojateiden kohdalla. Moni koululainen kun opettelee ensimmäistä kertaa liikkumista ilman vanhempiaan.
Usealla autoilijalla on kuitenkin liian ruusuinen kuva omasta käyttäytymisestään suojateillä. Liikenneturvan kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa autoilijoista kokee antavansa jalankulkijoille suojatiellä paremmin tietä kuin muut
– 67 prosenttia ei voi olla yli keskiarvon, se on tilastollisesti mahdoton tulos, huomauttaa Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.
Kaistinen on koulutukseltaan psykologi ja pitää ilmiötä mielenkiintoisena.
– Olemmepa kysyneet mitä vaan ihmisiltä viime aikoina, niin tämä minä versus muut -ilmiö tulee aina vain uudestaan esiin. Eli siellä on hyvin voimakas arviointivirhe siihen suuntaan, että itse arvioi toimivansa paremmin kuin muut.
Liikenneturva selvitti suomalaisten asenteita suojateihin liittyen.
– Vastaajista 70 prosenttia koki, että kadun ylittäminen suojatietä pitkin on turvallista. 58 prosentin mielestä autoilijat antavat hyvin tietä, kun suojatietä haluaa lähteä ylittämään.
– Peräti 91 prosenttia autoilijoista arvioi antavansa jalankulkijoille hyvin tietä suojatiellä. 59 prosenttia kuitenkin myöntää, että voisi olla jalankulkijoita kohtaan huomaavaisempikin.
– Autoilijoista 13 prosenttia eli joka kahdeksas kertoi joutuvansa usein jarruttamaan äkillisesti, ettei törmäisi jalankulkijaan suojatiellä.
– Vastaajista 59 prosenttia arvioi, että jalankulkijat tulevat usein yllättäen suojatielle varomatta autoja yhtään.
– Vastaajista 74 prosenttia piti vakavana liikennerikkomuksena sitä, jos autoilija ei anna suojatiellä tilaa jalankulkijalle.
– Autoilijoiden toimintaa ja asenteita piti tärkeimpänä asiana suojateiden turvallisuuden kannalta 63 prosenttia, jalankulkijoiden toimintaa ja asenteita vain 15 prosenttia.
– Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi toukokuussa 1 198 suomalaista, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
Nopeudet alas koulujen lähellä
Liikenneturva pitää jälleen suojateiden turvallisuutta esillä koulujen alun yhteydessä. Lapset kuuluvat suojateillä erityiseen riskiryhmään, mikä johtuu pienen koon lisäksi kokemuksen puutteesta.
– Kyllähän siinä täytyy vähän varautua, että lapset voivat poukkoilla mihin vaan ja huomio voi olla kännyköissä ja muualla vaikkei pitäisikään. On aikuisen vastuulla siinä vaiheessa, että tilanne menee turvallisesti, Kaistinen sanoo.
Hän korostaa myös alhaisten ajonopeuksien ja valppauden merkitystä koulujen läheisyydessä.
Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen muistuttaa, että tieliikennelaki suojelee koulunsa aloittavia.
– Kun on lapsia ja vanhuksia, joiden kyky liikkua liikenteessä on heikompi, ajoneuvojen kuljettajilla on lain mukaan erityinen velvollisuus varoa heitä.
Liikenneturvan kyselykin kertoi, että autoilijoiden asenteilla katsotaan olevan suurin merkitys suojateiden turvallisuuden kannalta.
Katsekontaktia peliin
Liikenneturvan Kaistisen mukaan liikenteen vuorovaikutteisuus näkyy erityisen hyvin suojateillä. Autoilija voi viestiä huomanneensa kävelijän hidastamalla vauhtia hyvissä ajoin ennen suojatietä. Kävelijä taas voi kertoa ylitysaikeistaan ottamalla katsekontaktia autoilijaan, jottei autoilija ylläty.
– Osoitetaan, että ollaan huomattu toisemme. Silloin liikennettä on paljon helpompi lukea. Voidaan puhua tällaisesta älä yllätä -tavasta liikenteessä. Eli osoitetaan aina ajoissa mitä itse aikoo seuraavaksi tehdä.
Esimerkki on tärkeä
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) painottaa aikuisten vastuuta lasten liikennekäyttäytymisestä.
– Varhaiset kokemuksemme muokkaavat sitä, millä tavalla liikumme liikenteessä. Senkin takia on erittäin tärkeää, että me aikuiset annamme hyvää esimerkkiä nuorille, lapsille ja kaikille muillekin, Berner sanoi keskiviikkona koulujen alkuun liittyvässä Liikenneturvan tilaisuudessa.
Bernerin mielestä suojatieonnettomuuksille pitää olla nollatoleranssi. Viime vuonna suojateillä kuoli seitsemän ja loukkaantui 216 jalankulkijaa.
– Joskus ja useinkin kysymys on asenteista.
Ministeri on kuitenkin ilahtunut liikenneturvallisuudessa aikaan saatuihin parannuksiin.
– Jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on puolittunut viimeisten 10 vuoden aikana. Samana aikana loukkaantuneiden määrä on vähentynyt kolmanneksen. Mutta vielä ei olla siellä missä pitää.