Ylinopeutta ajaminen on Liikenneturvan mittausten mukaan maan tapa. Kuljettajista vain noin joka viides noudattaa nopeusrajoitusta koulujen lähiteillä, kun nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa.
Kolmasluokkainen Robin Ellonen tietää vastauksen siihen, kuka väistää risteyksessä.
– Vasemmalta tulija väistää.
Ellonen on oppimassa liikennesääntöjä Helsingin lasten liikennepuistossa. Hän on käynyt ajamassa polkuautoa liikennepuistoissa jo useaan kertaan.
Syksyn koulumatkakaan ei kokenutta jännitä.
– Minulla on matkallani vain yksi parkkipaikka ja kaksi ylikulkutietä. Ei se niin vaikeaa ole.
Lapset opettelivat suojatien lähestymistä vaihein: "pysähdy, katso joka suuntaan ja kuuntele". Joka suuntaan katsomalla oikea tai vasen ei jää vahingossakaan katsomatta, ja kuuntelemalla hälytysajoneuvot eivät pääse yllättämään.
Lue myös: Vain alle puolet suomalaisista tietää oikean vastauksen tähän väistämissääntöön – tiedätkö sinä?
Kolmasluokkalaisesta Iina Ahteelasta liikennesääntöjen opetteleminen oli hauskaa.
– Tiesin pari sääntöä jo ennen, mutta olen oppinut myös uusia asioita.
Muun muassa stop-merkki oli Ahteelalle uusi. Liikenteessä liikkuminen jännittää häntä hieman.
– Se on vähän pelottavaa, jos joku ei tottele liikennesääntöjä. Mutta olen liikkunut liikenteessä ennenkin, se on nyt jo vähän helpompaa.
Lasten liikennekasvatus hyvällä tasolla – vanhemmat kertaamaan
Liikenneturvan toimitusjohtajan Pasi Anteroisen mukaan erityisesti ylinopeudet ovat suomalaisen liikennekulttuurin ongelma.
Järjestön mittausten mukaan 80 prosenttia autoilijoista ajoi ylinopeutta koulun lähellä sijaitsevan suojatien kohdalla.
– Me suomalaiset kerromme itsellemme tarinaa, että olemme sääntöuskovaista kansaa. Mutta ainakin ylinopeuksia katsottaessa, emme ole mikään malliporukka.
Suomi on liikenneturvallisuuden eurooppalaisen asiantuntijaorganisaation ETSC:n mukaan Euroopan seitsemänneksi turvallisin maa.
Suomi on parantanut sijoitustaan liikenneturvallisuudessa verrattuna vuoteen 2013.
Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään kuolleisuutta, ja saanut siitä kesäkuussa ETSC:n liikenneturvallisuuspalkinnonkin, matkaa Norjaan ja Ruotsiin on vielä.
Turvallisuus paranee muuttamalla asenteita
Suomen tavoite on, että vuonna 2050 maamme liikenteessä ei kuole tai loukkaannu vakavasti kukaan.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että tämä saavutetaan ensisijaisesti noudattamalla liikennesääntöjä.
– Se vaatii meiltä kaikilta paljon yhteistyötä, tarkkuutta ja varovaisuutta.
Hän pitää yleensä koulujen ja asuinalueiden kohdalla käytettyä 30 kilometrin tuntinopeusrajoitusta sopivana.
– Meidän on ymmärrettävä, että nopeusrajoitukset eivät ole koulujen läheisyydessä kiusantekoa, vaan sitä, että lapsillamme olisi turvallista mennä kouluun.
Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen muistuttaa, ettei nopeusrajoitus ole sama asia kuin pakollinen nopeus.
– Lapsi on elävä varoitusmerkki, ja hän merkitsee sitä, että ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Ranne pitää poliisin tapaa valvoa liikenneturvallisuutta koulujen läheisyydessä lukuvuoden alkaessa erinomaisena perinteenä.
– Varmasti valvontaa voisi olla enemmän, mutta kyllä me aikuiset tämän ratkaisemme. Vaikka kuinka isoja sakkoja annettaisiin, se ei välttämättä auta.
Hallituksen tavoitteena on lisätä poliisien määrä kahdeksaantuhanteen. Viime vuonna poliiseja oli noin 7 500.
– Kun tähän päästään, liikennepuolikin saa poliiseja.