Autonrenkaista irtoavan mikromuovin vaikutusta merieliöihin selvitetään parhaillaan Helsingin yliopiston tutkimusasemalla Hangossa. Kokeissa tutkitaan, miten autonrengaskumijauhe vaikuttaa liejusimpukoihin. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan autonrenkaat ovat yksi suurimmista merien mikromuovin lähteistä.
Tvärminnen tutkimusasemalla selvitetään, miten autonrenkaista peräisin oleva kumijauhe, joka sisältää runsaasti mikroskooppisen pieniä muovihiukkasia, vaikuttaa liejusimpukoihin.
Yhdessä akvaariossa simpukat altistetaan suoraan kumijauheelle. Toisessa on jauhepussi, joka pitää jauheen sisällään, mutta päästää läpi kumijauheesta veteen vuotavat haitalliset aineet.
Ennakko-oletus on se, että vaikutuksia simpukoihin havaitaan.
– Kun meillä on ennakkotieto siitä, että autonrengaskumijauhe sisältää haitallisia aineita kuten raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä, niin me uskomme, että jos vaikutuksia ilmenee, niin ne tulisivat nimenomaan näiden haitallisten aineiden kautta, jotka pääsevät ulos mikromuovipartikkelista, selittää väitöskirjatutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksessa altistetaan liejusimpukoita autonrenkaista peräisin olevalle kumijauheelle, joka sisältää runsaasti mikromuovia.
Mikromuovi voi aiheuttaa simpukoille stressiä
Tutkimalla simpukoissa tapahtuvia biokemiallisia muutoksia saadaan selville, aiheuttaako mikromuoville altistuminen simpukoille stressiä.
– Se voi sitten vaikuttaa eläimen kuntoon ja käyttäytymiseen ja pidemmällä aikavälillä lisääntymiseen tai kasvun hidastumiseen, luettelee Näkki.
Autonrenkaista irtoava kumijauhe on yksi merkittävimmistä merten mikromuovin lähteistä.
Autonrenkaat merkittävä mikromuovin lähde
Autonrenkaat ovat pohjoismaisten tutkimusten mukaan yksi suurimmista merten mikromuovin lähteistä. Rengaskuluman määräksi on Suomessa arvioitu 1–1,9 kiloa asukasta kohden vuodessa. Luku on lähellä eurooppalaista keskitasoa.
Vuoden 2017 rengaskuluman kokonaismääräksi on meillä arvioitu 5400–10500 tonnia.
Renkaista irtoavat muovihiukkaset kulkeutuvat tuulen tai hulevesien mukana vesistöihin ja päätyvät liejusimpukoiden ja muiden pohjaeläinten ruuaksi ja siitä eteenpäin ravintoketjussa.
– Liejusimpukat on tärkeää ravintoa monille Itämeren eliöille. Esimerkiksi kaloista siika ja kampela käyttävät liejusimpukoita ravintona ja merilinnuista muun muassa alli, toteaa Näkki.
Tutkimustuloksia on luvassa syksyllä. Niistä saadaan tärkeää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia muovihiukkasilla voi olla merieliöihin.