Autonrenkaista peräisin oleva kumijauhe heikentää liejusimpukoiden terveydentilaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kumijauhe aiheuttaa simpukoille stressiä ja vaurioita sekä soluelimiin että perimään. Autonrengaskumi sisältää useita haitallisia aineita, jotka voivat myös kulkeutua eteenpäin ravintoketjussa. Yhdysvalloissa autonrengaskumin sisältämien myrkkyjen on epäilty aiheuttaneen kalakuolemia.
Tutkimuksessa liejusimpukoita altistettiin autonrengaskumijauheelle akvaario-olosuhteissa Hangon Tvärminnen tutkimusasemalla. Koe osoitti, että kumijauhe ei ole hyväksi merieliöille.
– Pitkäaikainen altistus autonrengaskumille aiheutti solunsisäisiä stressivasteita simpukoissa ja se kertoo, että niiden solunsisäinen puolustusjärjestelmä on ollut tosi kuormittunut, kun ne ovat joutuneet kontaktiin autonrengashippusten kanssa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pinja Näkki.
Autonrengaskumin sisältämät haitta-aineet voivat siirtyä eteenpäin meren ravintoketjuissa.
Yhdysvalloissa kalakuolemia
Lisäksi havaittiin vaurioita soluelimissä ja perimässä. Vaikka simpukat pysyivät hengissä, kumijauhe vaikeutti niiden elämää.
– Simpukalta kuluu hirveästi energiaa sen puolustuksen ylläpitämiseen ja haitallisia aineita vastaan taisteluun ja tämä energia on poissa kasvusta ja lisääntymisestä esimerkiksi, kuvailee Näkki.
Autonrengaskumi sisältää paljon haitallisia aineita, esimerkiksi metalleja ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat vaaraksi monille lajeille.
– Yhdysvaltojen länsirannikolla on havaittu, että autonrengaskumissa oleva 6PPD-yhdiste voi muuntuessaan olla äärimmäisen myrkyllinen jopa pienissä pitoisuuksissa ja sen nimenomaan epäillään aiheuttaneen Yhdysvalloissa hopealohen kuolemia, tietää Näkki.
Autonrengaskumi sisältää monia haitta-aineita, esimerkiksi metalleja ja PAH-yhdisteitä.
Autonrenkaat suuri mikromuovin lähde
Renkaiden haitalliset aineet voivat siirtyä eteenpäin ravintoketjussa, mutta vielä ei tiedetä, voivatko ne päätyä ihmisiin asti.
– Sitä pitäisi tutkia tarkemmin. Teoriassa haitallisten aineiden kulkeutuminen ravintoverkossa on mahdollista, mutta siitä ei toistaiseksi tiedetä sen enempää, muistuttaa Näkki.
Autonrenkaat ovat yksi merkittävimmistä mikromuovin lähteistä. Suomen ympäristökeskus arvioi, että autonrenkaista irtoaa mikromuovia 5000-10 000 tonnia vuodessa ja tekonurmikenttien rengasrouheesta 1 000-6000 tonnia vuodessa.
Autonrengashippuset päätyvät mereen esimerkiksi tuulen ja hulevesien mukana.
Tuuli ja hulevedet kuljettavat mereen
Vaikka autonrenkaat ovat kumia, ne ovat osa mikromuoviongelmaa.
– Perinteisen polymeerikemian määritelmän mukaan kumi ei kuulu muoveihin, mutta EU: ssa esimerkiksi Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on tehnyt tällaisen linjauksen, että niputetaan kumi yhteen muiden muovipolymeerien kanssa, kun suunnitellaan mikromuovien rajoitustoimenpiteitä. Niillä on hyvin samankaltaisia vaikutuksia ynpäristössä ja ne käyttäytyvät hyvin samalla tavalla, perustelee Näkki.
Autonrengaskumihippuset päätyvät vesistöihin useita reittejä, esimerkiksi tuulen ja hulevesien mukana.
Rengaskumin päätymistä vesistöihin voitaisiin vähentää.
– Ainakin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla voidaan hulevesien hallinnalla tehdä paljon ja esimerkiksi erilaisten saostusaltaiden kautta voidaan yrittää vähentää sitä, etteivät autonrengaskumihippuset päädy eteenpäin mereen, pohtii Pinja Näkki.