Kainaloni alueelle ilmestyi jo pari viikkoa ennen vappua kolme punaista näppylää, joiden kuvittelin ilman muuta olevan varhaisten kaupunkihyttysten aikaansaannosta. Kutina oli kova, minkä tietysti ajattelin johtuvan siitä, että kyseessä olivat kevään ensimmäiset, vaikkakaan eivät viimeiset, hyttysenpistot.
Espoolaisen perheen Espanjan-matkasta tuli kutiseva painajainen, kun lintukirput levisivät vuokravillan pihalta jokaiseen ihmiseen. Lue juttu tästä ja katso alla oleva video:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Olin mitä ilmeisimmin kuitenkin väärässä, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta. Salavan mukaan mukaan keväisin ryppäänä vaatteiden peittämältä alueelta löytyvät punaiset paukamat on aiheuttanut todennäköisesti ihan toinen hyönteinen.
– On epätodennäköistä, että ne olivat hyttysenpistoja. Hyttysiä ei ole vielä kovinkaan paljon liikkeellä eivätkä ne tavallisesti pistä ryppäinä vaatteiden alle.
– Ne ovat todennäköisesti kirpun puremia. Lintu- ja eläinkirput ovat liikkeellä jo varhain keväällä ja ne purevat yleensä juuri tuollaisille vaatteiden peittämille alueille kuten kainaloihin, Salava kertoo.
Lue myös: Märkiviä pistoskohtia, borrelioosia, puutiaisaivokuumetta ja allergisia reaktioita – näitä terveydellisiä ongelmia hyönteiset voivat Suomessakin aiheuttaa
Hyttyset ovat jokakesäinen riesa.
Salavan mukaan kirpun puremien saaminen tähän aikaan vuodesta ei ole mitenkään yllättävää. Riittää, että on esimerkiksi puuhastellut mökillä tai terassilla, ollut kotieläimen kanssa tai ihan vaan ulkona.
– Ihmiseen ne ajautuvat vahingossa. Kirput eivät pysy ihmisessä, ne pistävät ja sen jälkeen lähtevät pois.
Lue myös: Espoolaisen perheen lomamatkasta tuli kutiseva painajainen – lintukirput levisivät vuokravillan pihalta jokaiseen
Voiko hyönteislajin tunnistaa sen aiheuttaman paukaman perusteella?
Se, että "kotidiagnoosi" pistojen aiheuttajista menee pieleen, on hyvin tavallista.
– Pistosjäljen muodosta tai ulkonäöstä pystyy harvoin arviomaan, mikä hyönteinen on pistänyt. Mutta hyönteisen pystyy usein olettamaan sen perusteella, missä kohtaa kehoa pistosjälkiä on ja siitä, minkälaisessa ympäristössä ihminen on ollut ja mihin vuodenaikaan. Pelkän jäljen perusteella varmaa erottelua ei pysty tekemään.
– Jotkut hyönteisenpistot, esimerkiksi juuri kirppujen aiheuttamat paukamat, pysyvät ihmisessä yleensä kauemmin kuin hyttysten pistot. Kaikki tuntevat myös hirvikärpäsen, jonka piston jälki pysyy näkyvillä ja usein myös kutiavana pitkään, erikoislääkäri luettelee.
Tässä näkyy lintukirpun puremia ihmisen sääressä. Kuva: Raimo Suhonen.
Myös nämä, selvästi paljon punaisemmat ja suuremmat paukamat ovat lintukirpun aiheuttamia. Ne syntyivät, kun pojat kiipesivät rastaan pesälle, kertoo kuvan ottanut Raimo Suhonen.
Tämän pojan paukamat ovat peräisin Espanjasta, missä lintukirput olivat valloittaneet perheen vuokraaman villan.
Onko yhden hyönteislajin pistosjälki samanlainen kaikilla ihmisillä?
– Ei. Se, millaisen pistosjäljen hyönteinen aiheuttaa, on hyvin yksilöllistä, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa lajin tunnistamista.
– Toiset saavat isompia paukamia, jotka pysyvät viikkojakin, kun taas toisilla saman hyönteisen piston aiheuttamat oireet menevät ohi hyvinkin nopeasti. Se pätee kaikkiin hyönteisten pistoihin. Yksilöllinen tapa reagoida selittää myös varmasti kaikille tutun ilmiön eli sen, että jotkut ihmiset reagoivat paljon vahvemmin tiettyihin hyönteisiin ja toisiin hyönteisiin taas eivät.
Tyypillinen hyttysen piston aiheuttama paukama on punainen ja kutiava.
Ovatko hyönteispistoksen aiheuttamat oireet kaikilla samanlaiset?
Hyönteisen piston aiheuttamissa ihoreaktioissa on paljon eroja, asiantuntija sanoo.
– On olemassa paljon eri hyttyslajeja ja osa ihmisistä ei saa jonkun lajin pistoksesta lainkaan oireita, kun taas toisille ne aiheuttavat todella paljon kutinaa. Reaktioissa on todella suuria yksilöllisiä eroja ja sen takia erimerkiksi meillä ihotaudeissa hyönteisten pistosten diagnosointi pelkkien iholöydösten perusteella voi olla joskus vaikeaa.
– Toinen esimerkki ovat samassa taloudessa elävät lutikat, joista vain osa ihmisistä saa oireita, vaikka vaikka on oletettavissa, että kaikki perheessä saavat pistoksia.
Pystyykö jotain päättelemään siitä, mistä osasta kehoa pistos- tai puremajäljet löytyvät?
Jos tuntematon pistäjä jättää jäljen, jotain keinoja kyllä on.
– Pistoskohdasta voi olla jotakin apua lajin määrittämisessä.
– Yleisesti ottaen hyttyset ja pistiäiset pistävät usein raajoihin, mutta esimerkiksi kirpun puremat ovat yleensä vaatteiden peittämillä alueilla kuten kainaloissa.
– Hirvikärpäset taas hakeutuvat karvaisille alueille kuten hiuksiin.
Onko jotain hyönteisiä, joihin iso osa ihmisistä reagoi voimakkaammin?
Klassiset hyönteiset, joihin lähes kaikki reagoivat jonkinlaisella paikallisreaktiolla, ovat ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset.
– Ne aiheuttavat melkein kaikille kipua piston aikana, punotusta ja paikallista turvotusta. Osalle voi tulla myös laajempi paikallinen reaktio, esimerkiksi koko yläraajan turpoaminen.
Kysymyksiin asiantuntijana vastasi ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta.