– Tässä koulussa joutuu tekemään jo nuorella iällä päätöksen, että tavoitteena on ryhtyä tanssijaksi. Tanssijan ura on lyhyt, joten siihen on sitouduttava täysillä, sanoo Wilfried Jacobs, Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen opettaja.
Hän kertoo, että ammattilaisraati arvioi jo alkuopetukseen hakevien sosiaalisia taitoja, liikkumista, motivaatiota, fyysisiä valmiuksia sekä rytmitajua.
Balettioppilaitoksessa monen oppilaan tavoitteena on Kansallisbaletin lava. Pääsy ammattilaisryhmään on vaikeutunut, sillä tanssijoiden osuus on kansainvälistynyt. Jacobsin mukaan suomalaisten taso ei ole huonontunut, vaan kilpailu paikoista on lisääntynyt. Balettioppilaitoksesta valmistui viime vuonna seitsemän opiskelijaa, joista kaksi pääsi Kansallisbaletin nuorisoryhmään.
Myös opiskelija Katariina Hietalan tulevaisuuden tavoite on saada Kansallisbaletista töitä. Hietala muutti Lappeenrannasta Helsinkiin opiskellakseen balettioppilaitoksessa, ja hän tanssii usein kuusi tuntia kuutena päivänä viikossa saavuttaakseen tavoitteensa.
– Henkinen puoli on baletissa kovilla, sillä on paineita kehittyä jatkuvasti. En halua pettää opettajaa suoriutumalla huonosti, Hietala sanoo.
"Elämää on tanssin jälkeenkin"
Opettaja Jacobsin mukaan nuoret oppilaat ovat hauraita, joten palautteen antaminen vaatii tarkkuutta. Tanssijoiden on kuitenkin oltava hyvässä kunnossa. Opiskelija Hietala kertoo, että hänelle ongelmana on usein ylävartalon rentous.
– Otan palautteen tanssijana, en henkilökohtaisena itsenäni. Itselläni ei ole myöskään ollut syömisen kanssa ongelmia. Paino vähän aaltoilee, mutta siinä rajalla mennään, Hietala sanoo.
Jacobsin mukaan tietämys terveydestä ja eri vartalotyypeistä on parantunut vuosikymmenien aikana. Balettitanssijalla on oltava terve vartalo, jota ei muokata murtamalla ruumiinosia tai nälkiintymällä.
– Elämää on tanssin jälkeenkin, mutta toivottavasti ei pyörätuolissa. Jos vartalotyyppi ei sovellu balettiin, niin maailmassa tarvitaan myös normaaleja ihmisiä, jotka rakastavat balettia yleisön roolissa, Jacobs sanoo.
Siksi oppilaiden pudottaminen eri koulutusasteelta ei ole Jacobsin mielestä julmaa. Sillä säästetään niin oppilaan kuin opettajan aikaa.
Hakijat vähentyneet
Hakijamäärät Kansallisoopperan balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen ovat vähentyneet. Opetusministeriön mukaan vuonna 2014 hakijoita oli kaikkiaan 40, kun taas viime vuonna 34 ja tänä vuonna 33. Aloituspaikkoja on yleensä 11.
Rehtori Marko Kallio Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksen harjoituksissa Taiteen Talossa.
Oppilaitoksen rehtorin Marko Kallion mukaan lasku voi selittyä sillä, että koulu lopetti viime vuonna kokeilun nykybaletista pääaineena.
– Tällä hetkellä pääaineena voi opiskella vain klassista balettia, mikä saattaa vähentää esimerkiksi nykytanssijoiden halua kouluun, arvioi Kallio.
Oppilaitos järjestää ammatillisen koulutuksen lisäksi perustason opetusta ala-asteiästä lähtien.
Tanssiopettaja Wilfried Jacobs Suomen Kansallisbaletin oppilaitoksen harjoituksissa.
Balettioppilaitoksen tilannetta vaikeuttaa se, että ammatillisesta koulutuksesta säästetään hallitusohjelman mukaan 190 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Tarja Koskimäki vahvistaa, että säästöt koskevat myös balettioppilaitosta.
Rehtori Kalliota leikkaukset huolettavat, mutta suunnitelmissa ei ole esimerkiksi vähentää opiskelijamääriä. Oppilaitos on varautunut yli 10 prosentin leikkaukseen valtionavusta.
