Oikeus voi toteutua hitaasti mutta sen käsi on pitkä. Keskiviikkona Haagissa YK:n Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen (ICTY) eteen astuu Bosnian serbijoukkoja vuosien 1992–95 sodassa komentanut Ratko Mladic syytettynä kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Terveysongelmista kärsivä 74-vuotias serbivanhus on kalpea muisto yli kahden vuosikymmenen takaisesta tiukkailmeisestä upseerista. Ulkonäön ei pidä kuitenkaan antaa hämätä, sillä "Bosnian teurastajan" syntilista on pitkä. Hänen nimensä tullaan aina yhdistämään Srebrenicaan – pahimpaan verilöylyyn Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.
Serbikomentajan käytös oli irvokasta vain hetki ennen tuhansien muslimimiesten ja -poikien ampumista kesällä 1995.
– Mladic sanoi: Ette menetä hiustakaan päästänne. Minä uskoin sen. En tajunnut, että ihmiset voivat valehdella niin paljon, muistelee yhtenä harvoista eloon jäänyt Sadik Selimovic verkkosivusto Balkan Insightille.
Syyttäjien mukaan Mladic oli tärkeässä roolissa myös Sarajevon 44 kuukautta jatkuneessa piirityksessä, jonka aikana serbijoukot terrorisoivat tulituksellaan kaupungin siviiliväestöä.
Pitkään oikeutta paossa
Mladicin keskeisestä roolista kertoo se, että vaikka hän saa ICTY:ssä tuomionsa viimeisenä, oli hän vuonna 1995 yksi ensimmäisiä syytteeseen asetettuja. Mladicin ohella syytteen sai tuolloin hänen poliittinen aisaparinsa, Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic.
Karadzic jäi kiinni 2008 ja tuomittiin viime vuonna 40 vuodeksi vankeuteen. Hän on valittanut tuomiosta.
Mladic onnistui pakoilemaan oikeutta 16 vuotta. Hänen pidätettiin serkkunsa talosta Lazarevon kylästä Vojvodinan autonomisesta maakunnasta Pohjois-Serbiasta vasta vuonna 2011, minkä jälkeen entisen serbikomentajan koti on ollut 15 neliön selli Hollannissa.
Syyttäjä Serge Brammertzin mukaan kaksikon saaminen oikeuden eteen oli välttämätöntä ennen kuin ICTY lopettaa työnsä tämän vuoden lopussa
– Tuomioistuimen sulkeminen ilman Karadzicin ja Mladicin tuomitsemista olisi jättänyt ikuisiksi ajoiksi hyvin synkän luvun sen historiaan, Brammertz sanoi AFP:n haastattelussa.
Omaisten tuska ei lopu tuomioon
Monet Mladicin uhrien omaiset saapuvat keskiviikkona Haagiin todistamaan tämän tuomitsemista. Brammertzin mielestä oikeudessa vainoojansa silmästä silmään kohdanneet ja näiden rikosista todistaneet eloonjääneet ovat Balkanin verenvuodatuksen todelliset sankarit.
– He antoivat minulle ja ryhmälleni voimia tehdä työtä, koska he muistuttivat meitä aina uudelleen siitä, mitä varten tämä tuomioistuin on ylipäänsä perustettu, Brammertz sanoo.
Syyttäjän tavoin omaiset toivovat Mladicille ankarinta mahdollista tuomiota eli elinkautista. Puolustus taas pelkää Mladicin terveyden pettävän hetkenä minä hyvänsä ja on kyseenalaistanut, kykeneekö tämä edes ymmärtämään tuomiota.
Ratko Mladic heinäkuussa 1995
Oikeudenkäyntinsä alkaessa 2011 Mladic oli vielä voimissaan ja kiisti kaikki häntä kohtaan esitetyt syytteet "vastenmielisinä".
– Minä puolustin maatani ja kansaani, hän sanoi.
Monet serbit pitävätkin Mladicia yhä sankarina. Samalla omaisten tuska jatkuu, varsinkin niiden tuhansien, joiden surmatut perheenjäsenet ovat yhä kadoksissa. Fikret Bacicille Mladicin tuomiolla ei ole väliä.
– Minulle hän on jo kuollut. Ainoa asia, joka minua kiinnostaa, on löytää vaimoni, lapseni ja äitini, 59-vuotias mies kertoo AFP:lle.
Korjaus 17.15: Korjattu ja tarkennettu Mladicin pidätyksen tapahtumapaikka.