Brasilian entisen pääkaupungin Rio de Janeiron yötaivaalla oranssinpunainen kajo näkyi kilometrien päähän, kun tuli tuhosi maan 200-vuotiaan kansallismuseon sunnuntai-iltana paikallista aikaa.
Ensireaktioiden tyrmistys ja suru ovat vaihtumassa kritiikkiin ja syytöksiin laiminlyönneistä, kun katastrofaalisen palon aiheuttaneet syyt alkavat hiljalleen paljastua.
Palopaikalta otetuista ilmakuvista näkyy, että rakennus on tuhoutunut sisätiloiltaan täysin. Suuren palatsin kiviseinät ovat pystyssä, mutta sisätiloissa näkyy olevan tuskin paljon muuta kuin tuhkaa.
Kansallismuseon palo heijaisti oranssin kajon Rio de Janeiron yötaivaalle
Museon suuret kokoelmat koostuvat historiallisista, arkeologisista ja luonnonhistoriallisista esineistä. Museolla oli hallussaan noin 20 miljoonaa esinettä, joista osa oli mittaamattoman arvokkaita.
Kokoelmiin kuului muun muassa 12 000 vanha, Luziaksi nimetty luuranko. Luzia on vanhin Amerikasta löytynyt ihmisen jäänne. Lehtitietojen mukaan luuranko tuhoutui palossa.
Luzia Brasilian kansallismuseossa
Kokoelmiin kuului myös esineistöä muun muassa muinaisesta Egyptistä ja antiikin Roomasta.
"Tuskan hetki"
Pilvinen taivas kuin symboloi kansakunnan mielentilaa, kun sadat mustiin pukeutuneet kansallismuseon tutkijat, työntekijät ja ystävät kokoontuivat raunioiden eteen eilen tyrmistyneinä ja muodostivat ihmisketjun.
– Tämä on hirveä tuskan hetki. Meidän täytyy nyt yrittää koota historiamme tuhkan seasta. Tänään itkemme, kun menemme töihin, sanoi museossa 19 vuotta tutkijana työskennellyt Maurilio Oliveira New York Timesille.
Järkyttyneet työntekijät halasivat museon raunioiden edessä eilen.
Museo pyytää valokuvia kävijöiltä
Tuhojen laajuudesta ei ole ehditty vielä tehdä kattavaa kokonaisarviota, mutta ilmeisesti iso osa esineistä tuhoutunut. Henkilövahinkoja palossa ei tiedetä tapahtuneen.
– Suurin osa tai lähes kaikki museon päärakennuksessa olleista esineistä on tuhoutunut, sanoo maailmanpolitiikan professori ja Etelä-Amerikan asiantuntija Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta MTV Uutisille.
Teivaisen mukaan museon aineistoa ei ole juurikaan digitalisoitu.
– Moni kysyy nyt, miksi museon kokoelmia ei ole digitaalisena arkistona. Noin valtavan esinemäärän digitalisointi vaatisi tietysti budjettia, jota liittovaltion hallinto ei ole museolle antanut.
Teivaisen mukaan museo pyytää nyt siellä vierailleita kävijöitä lähettämään ottamiaan valokuvia museolle, että edes jotakin museon kokoelmista saataisiin takaisin sähköisessä muodossa.
"Itkeminen ei nyt riitä"
Tyrmistys tuhon laajuudesta on muuttumassa kärkeväksi kriittisiksi ja protesteiksi hallitusta vastaan. Monet näkevät museon palon kuin symbolina siitä, miten erittäin epäsuosittu hallitus hallitsee Brasiliaa. Hallitusta pidetään syyllisenä paloon. Maan johtoa on syytetty Brasilian kulttuurin ja tieteen, kuten museoiden ja kirjastojen täydellisestä laiminlyönnistä.
Museon sisätilat näyttävät kuvien perusteella tuhoutuneen. täysin.
Kansallismuseon johtaja Alexander Keller sanoi, että hallituksen on nyt ryhdyttävä toimiin.
– Pelkkä itkeminen ei nyt riitä. Liittovaltion hallituksen, joka pitää hallussaan tarvittavia resursseja on nyt annettava meille rahoitus jälleenrakentamiseen, Keller sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Museon varajohtaja Luiz Duarte sanoi brasilialaisen TV Globon haastattelussa, että kaikilla palomiehillä ei ollut edes vettä sammutustöitä varten.
– Tämä on sietämätön katastrofi. Tässä tuhoutui 200 vuotta maamme perintöä, 200 vuotta muistia, 200 vuotta kulttuuria ja koulutusta.
Rahoituksen puute vaivannut jo vuosia
Teivainen arvioi, että mielenosoittajien esittämä arvostelu on oikeutettua. Hänen mukaansa rahoituksen puute vaivasi museota jo hänen viimeisen, vuonna 2015 tapahtuneen museokäyntinsä aikaan.
– Silloin jo puhuttiin vaikeudesta pitää yllä museon kuntoa. Käynnissä oli ainainen budjettitaistelu siitä, löytyvätkö loppujen lopuksi aika pienet varat museon ylläpitoon.
Brasilia nautti vuosikymmenen vaihteen tietämillä useita vuosia suuresta talouskasvusta ja paistatteli maailman huomion keskipisteenä isännöidessään jalkapallon maanilmanmestaruuskisoja vuonna 2014 ja kesäolympialaisia kaksi vuotta myöhemmin. Ikuiseksi tulevaisuuden maaksi kutsuttu maa näytti viimein lunastavansa lupauksensa noususta suurvaltojen joukkoon.
Suurkisajärjestelyt saivat miljardeja, museot eivät
Teivaisen mukaan museorahoitusta verrattiin jo vuosia sitten arvokisoihin käytettyihin resursseihin.
– Aivan kansallismuseon vieressä on Marcanãn stadion, jonka muuttamiseen monien mielestä huonommaksi ja elitistisemmäksi stadioniksi käytettiin aivan valtavia summia jalkapallon MM-kisojen alla. Ehkä tämä museokin olisi vielä kunnossa, jos vain pieni osa siitä käytetty museolle, Teivainen sanoo.
Myös suurella rahalla MM-kisoja ja olympialaisia varten uudistettu Maracanã-stadion on kärsinyt heitteillejätöstä viime vuosina.
Brasilia valmistautuu lokakuun vaaleihin poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden tilassa. Muutamia vuosia jatkunut talouskriisi näkyy Teivaisen mukaan museoiden ja yliopistojen rahoituksessa mutta myös kaupungin katukuvassa.
– Rion osavaltion ja liittovaltion yhtäaikainen huono taloustilanne on aiheuttanut paljon turvattomuuden tunnetta Riossa, vaikka se ei ole millään tapaa maan köyhimpiä alueita. Väkivaltatilastot eivät ole ihan valtavasti huonontuneet mutta yleinen turvattomuuden tuntu on voimistunut.
Teivaisen mukaan museopalo tuskin vaikuttaa paljoa vaalien lopputulokseen.
– Se tuo tietysti esiin turhautumista nykyhallitukseen, mutta hallitus on jo valmiiksi niin epäsuosittu, että se ei varmasti saa nykymuodossaan jatkokautta.
”Keisarillista hohtoa”
Teivainen muistelee Rio de Janeiron pohjoisosassa sijaitsevaa museota lämmöllä.
– Rakennus sijaitsee valtavan upealla puistoalueella. Siellä on keisarillista hohtoa, upea paikka kaiken kaikkiaan. Siellä on myös liittovaltion yliopiston toimipisteitä. Itse museo on osa yliopistoa, Teivainen sanoo.
200-vuotias uusklassista tyyliä edustava rakennus oli myös itsessään hyvin arvokas. Se valmistui vuonna 1818 Portugalin kuninkaallisen perheen Brasilian-residenssiksi. Brasilian itsenäistyttyä keisarikuntana Portugalin vallasta 1822, rakennus toimi keisarillisena palatsina.
Kansallismuseo ja entinen keisarillinen palatsi ennen paloa.
Palatsissa asui muun muassa Brasilian pitkäaikaisin hallitsija, keisari Pedro II, joka on Amerikan mantereen viimeinen kuninkaallinen hallitsija. Hän hallitsi Brasiliaa vuodesta 1831 syrjäyttämiseensä 58 vuotta myöhemmin asti.
Pedron määräämästä orjuuden lakkauttamisesta suuttuneet suurmaanomistajat syrjäyttivät hänet armeijan tuella vuonna 1889 ja muuttivat Brasilian liittotasavallaksi.
Kansallismuseo on toiminut entisessä keisarillisessa palatsissa vuodesta 1891 alkaen.