Tuoreimpana eilen Wärtsilä. Aiemmin tänä syksynä Telia, Op-ryhmä, Stora Enso, UPM – ja monta muuta firmaa. Mikä näitä yhdistää? Kaikki ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, joilla "tehostetaan kilpailukyä" – eli irtisanotaan työntekijöitä.
Tuoko maailmantalouden pelätty taantuma taas yt-kierteen? Miksi talous on vuoristorataa? Viime vuosina on puhuttu miltei yhtä aikaa alamäestä ja kasvusta.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ei lähtisi heti vetämään suoraa yhteyttä viime aikojen yt-neuvottelujen ja maailmantalouden taantumaennusteiden välille.
– Yt-neuvotteluihin voivat johtaa yritysten omat sopeutustoimet, arvioi Koivu.
Metsäteollisuus on murroksessa
Vaikkapa metsäteollisuudessa muutos on jatkunut jo pitkään. Sellu on jo pitkään vetänyt pakkausteollisuuden takia paremmin kuin painopaperi.
Stora Enso päätti viime viikolla Oulussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena 365 ihmistä irtisanotaan vuoden 2020 syyskuussa.
Paperin valmistus lopetetaan, mutta toiminta jatkuu pakkauskartonkitehtaana. Väkeä vain tarvitaan huomattavasti nykyistä vähemmän. Kartonkitehtaalle jää 177 työntekijää.
Mitä näistä seuraa: brexit, ilmastonmuutos ja kauppasota
Maailmantaloutta hämmentää nyt useampi asia. Koivu luettelee kolme pääsyytä, jotka enemmän tai vähemmän heijastuvat myös Suomeen: Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, brexit sekä ilmastonmuutos.
Pari vuotta sitten kiihkeästi uutta työväkeä hakenut Uudenkaupungin autotehdas kertoi äskettäin lomautuksista.
Nyt ollaan epävarmuuden edessä, eikä vähiten ilmastosyistä. EU:n ympäristöpolitiikka on levällään, kotitalouden jahkailevat uuden auton ostamisessa.
– Saksassa autoteollisuus on vaikeuksissa, se alkaa heijastua meille, muistuttaa Tuuli Koivu.
Brexitin odotus on tuskaa – päättäkää jotain!
Brexitin äärellä Koivu huokaisee, että parempi olisi tehdä mitä tahansa päätöksiä kuin jahnata vuositolkulla. Brexitin odottaminen jähmettää investointeja ja yritysten päätöksiä. Tämä jos mikä on suurta epävarmuutta
– Siirtääkö tehdas pois Britanniasta vai ei? Entä jos brexitiä ei tulekaan. Kaikille olisi parempi, että päätetään johonkin suuntaan pian, patistaa Koivu.
Finanssikriisin pitkä varjo
Suomessa Sipilän hallitus maalaili piruja ja sai läpi palkansaajille kikyn sekä työajan pidennyksen. Jo vain pian alettiinkin puhua piristymisestä ja työllisyysasteen noususta. Ja nyt taas uhkaillaan hihnojen hidastumisella, taantumalla.
– Kaikilla on ollut kovasti sellaisten uutisten nälkä, että nyt menee hyvin. Kehitys on pikemminkin ollut enemmän tai vähemmän matalalentoa. Yritysten usko tulevaisuuteen on ollut koko ajan varovaista. 10 vuoden takaisella finanssikriisillä on pitkät jäljet, kuvailee Tuuli Koivu.
– Ekonomisteille tämä ei ole ollut yllätys. Meidän ei ole tarvinnut korjata kasvuennusteita alaspäin, hymähtää Nordean pääekonomisti.
Kiinalainen norsu tulee Suomi-neidon syliin
Tässä 10 vuoden sumussa myös Suomen vientikehitys on Koivun mukaan ollut pettymys. Hän esittää muutaman vientiteollisuuden kannalta olennaisen kysymyksen:
– Mikä on kilpailukyky ja kustannustaso? Kysytäänkö maailmalla juuri sitä, mitä Suomessa valmistetaan?
– Kotimarkkinatilanteemme on kuitenkin hyvä, kotitaloudet pitävät sitä pinnalla ja hidas inflaatio auttaa tässä.
Jospa saisimmekin sulkeutua Suomi-neidon syleilyyn, mutta vientivetoinen teollisuutemme on mukana miltei jokaisessa perhosen heilahduksessa maailmalla. Tai norsun.
Kiina on jyrännyt markkinoilla kuin "norsu posliinikaupassa", kuvaa Tuuli Koivu.
Se jakaa valtion tukea teollisuudelleen ja dumppaa hintoja – vastoin Maailman Kauppajärjestön WTO:n sääntöjä. Tämä oli juuri syy siihen, miksi Yhdysvallat alkoi presidentti Donald Trumpin ajamana nostaa Kiinan tuontitulleja.
USA pelkää, EU kärsii
Koivun mukaan tämä ottelu jatkuu vielä pitkään. Kyse on suurvaltapolitiikasta, ei pelkästään kauppasodasta. Yhdysvallat pelkää, että Kiina valtaa markkinoita, myös patenteissa ja teknologiassa.
– Eurooppalaisia yrityksiä toimii paljon sekä Yhdysvaltain että Kiinan maaperällä. Siksi tietysti myös ne kärsivät, kun Yhdysvallat nostaa Kiinan tuontitulleja ja Kiina iskee takaisin.
Kiina saa jopa postimyyntiinsä helpotuksia, koska sitä kohdellaan "kehitysmaana". Tässäpä syy, miksi Kiinan nettikaupasta saa halpaa tavaraa mitättömin postikuluin.
Koivu toivoo, että EU ja Yhdysvallat voisivat sopia keskinäisen kaupankäyntinsä ehdoista.
– Yhdysvallat haluaa kiristää EU:ta. Jos EU tahtoo lisää markkinoita Amerikasta, Yhdysvallat vaatii vastineena lisää maataloustuotteitaan EU-alueelle. Tämä on hankalaa, koska EU suojelee omaa maatalouttaan.