Kommentti: Näistä syistä Suomi on matkalla teollisuustaantumaan – "Täällä on jo ajettu täysillä seinään"

Noussut korkotaso kurittaa kuluttajia kaikkialla Euroopassa, mutta etenkin Suomessa ja Ruotsissa vaikutus on monia verrokkimaita rajumpi. Suomalainen asuntovelallinen tuntee nyt nahoissaan jokaisen korkopäätöksen, jonka Euroopan keskuspankki tekee.

Kun meillä ylivoimainen enemmistö asuntolainoista on sidottu vaihtuviin euribor-korkoihin, on esimerkiksi Saksassa tavallista ottaa lainaa kiinteällä korolla.

Koronnostoilla on pyritty hillitsemään inflaatiota, mutta vaikutus ei vielä ole ollut tarpeeksi suuri. Näin on selvästikin päätetty EKP:ssa, sillä ohjauskorkoa nostettiin vielä kesälläkin.

Suomessa vaikutus kuitenkin tuntuu jo aivan riittävästi. Näin toteaa tammi-heinäkuun tuloksensa julkaisseen eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Hänen mukaansa Suomi ei enää tarvitsisi koronnostoja, sillä markkinat ovat jo hiljentyneet. Asuntomarkkinoille on jo tullut äkkipysäytys, ja uudet rakennusaloitukset ovat tippuneet roimasti edellisvuodesta.

– Täällä on jo ajettu täysillä seinään, Murto sanoo.

Lue myös: Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoittaa: Suomea uhkaa teollisuustaantuma

Suomen talous kärsii poikkeuksellisen paljon maailmantalouden heilahduksista

EKP:n tekemät koronnostot tuntuvat asuntolainakannan rakenteen ansiosta lähes välittömästi velallisten kuluissa, kun Keski-Euroopassa vaikutukset tulevat hitaammin.

Tällä hetkellä tosin vaikuttaa siltä, että ainakaan nostoja ei oltaisi enää jatkamassa.

– Meidän näkemyksemme on, että enää ei olisi tulossa EKP:lta nostoja, vaan aika lailla näillä tasoilla mentäisiin ensi kesään asti, sanoo ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta.

Hänen mukaansa asuntolainojen yleisimmän, 12 kuukauden euribor-viitekoron, arvioidaan lähtevän laskuun mahdollisesti ensi talven ja kevään aikana. Sen sijaan viime viikkoina nähdyt päiväheilahtelut euribor-korossa eivät kerro juurikaan uutta korkojen suunnasta, vaan taso on pysynyt melko samana keväästä alkaen, Kostiainen toteaa.

Kohonneet korot vaikuttavat siis suomalaisiin kuluttajiin enemmän kuin vaikka saksalaisiin, mutta tämän lisäksi Suomen talous on korostuneen riippuvainen Euroopan ja maailman isojen talousalueiden kehityksestä.

Lue myös: Hintojen nousu on saanut helsinkiläisen taksikuskin luopumaan lähes kaikesta – katso, mitä Timon kassiin tarttui kauppareissulta!

Kiina ja Keski-Eurooppa määrittelevät vientiteollisuuden suunnan

Kiina on osoittautunut länsimaille ongelmalliseksi, mutta kuitenkin välttämättömäksi kumppaniksi. Käytännössä Kiina on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan maailmantalouden veturi.

Erityisesti suomalaisille vientiyrityksille Kiinan nousu on ollut "positiivinen myrsky", toteaa Risto Murto.

Nyt tilanne on muuttunut: Kiina kärsii edelleen koronapandemian aiheuttamista tuotanto-ongelmista. Rakennusalalla on nähty esimerkiksi maan toiseksi suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden konkurssi, joka jätti jälkeensä puoliksi rakentamatta jääneitä aavekaupunkeja.

Kiinan talous kasvaa edelleen, mutta ei yhtä paljon kuin ennen. Suomaisille vientiyrityksille se tarkoittaa vähemmän tilauksia kuin kasvun huippuvuosina.

Keski-Euroopassa taas sopeudutaan edelleen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan muutokseen energiamarkkinoilla, eikä EU:n suurin talous Saksa ole entisaikojen vedossa. Koska Suomen teollisuus rakentaa leimallisesti välituotteita suurempiin infrastruktuurihankkeisiin ja teolliseen käyttöön, on isojen kauppakumppaneiden menestys ratkaisevassa asemassa.

Lue myös: Moni suomalainen joutunut lykkäämään remonttejaan – muista kuitenkin tietyt riskit: "Ei kannata sivuuttaa olan kohautuksella"

Teknologisen murroksen kärki uhkaa karata suomalaisyhtiöiltä

Varma on Suomen suurimpia työeläkevakuuttajia, jonka sijoitusten arvo on noin 57,4 miljardia euroa. Yhtiössä tiedetään hyvin, missä talous kasvaa ja osakekurssit nousevat suotuisimmin.

Vielä talvella Euroopan talous yllätti positiivisesti, mutta kesällä parhaassa vedossa on ollut Yhdysvaltojen talous. Suomi on ollut eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisen heikko.

Keskeisten pörssi-indeksien vertailu kertoo, mihin suuntaan talouskehityksen kirkkain kärki on menossa. Välituotevetoinen ja epäsuotuisasta korkoympäristöstä kärsivän Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut vuoden alusta lähes 15 prosenttia.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen Nasdaq-teknologiapörssi on vahvistunut noin 27 prosenttia. Teknologiaosakkeet ovat johtaneet viime vuosien pörssinousuja, eikä lievistä yliarvostuksista huolimatta suunta näytä muuttuvan.

Seuraavaksi megatrendiksi on muodostumassa kyvykkyys tekoälyn kehittämiseen. 

Risto Murto kiteyttää asian näin: Suomi on onnistunut erinomaisesti energiamurroksessa, mutta osaamisen puute näkyy tekoälysektorilla.

Kokonaisuutena Suomi on nyt tilanteessa, jossa oma kansatalous ja työmarkkinat olisi syytä laittaa kuntoon – ja toivoa, että EKP siirtyisi lähitulevaisuudessa maltillisemman korkopolitiikan suuntaan.