Britannia kamppailee parhaillaan EU-jäsenyytensä kanssa ja unionin johto pelkää pahinta.
EU on pahasti puun ja kuoren välissä: Jos Britannia ei saa haluamaansa, keskeinen jäsenmaa voi lähteä koko unionista. Jos Britannia taas saa isoja myönnytyksiä, kaikki muutkin voivat alkaa vaatia niitä ja koko unionin yhtenäisyys romuttuu.
Britannian uusista jäsenyysehdoista neuvotellaan tänään ja huomenna Brysselissä, ja neuvottelujen jälkeen Britannia päättää EU-kansanäänestyksensä ajankohdasta.
Brittien kenties merkittävimmät vaatimukset kohdistuvat maahanmuuttokysymyksiin. Britannia haluaa että nyt maahan tuleville vierastyöläisille asetetaan karenssi ennen täyttä sosiaaliturvaa. Tukiverkko kasvaisi saapumisesta asteittain neljän vuoden aikana täyteen mittaan.
Lisäksi vierastyöläisten ulkomailla asuvat lapset saisivat lapsilisiä asuinmaansa elintason, eikä brittiläisen tason mukaan.
Vierastyöläisten sosiaalituki vaakalaudalla
Britanniassa on ollut jo pitkään käytössä "Universal Credit", eräänlainen matalapalkka-alojen työntekijöiden perustulomalli.
Pienipalkkaisetkin työt on pyritty tekemään houkutteleviksi siten, että palkkatuloon kohdistuu negatiivinen vero. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyn tulorajan ylityksestä peritään tietty prosentti veroa ja alituksesta tietty prosentti negatiivista veroa eli sosiaaliturvaa, jolloin pienipalkkainen palkansaaja saavuttaa laskennallisen minimitoimeentulon.
Verotus muuttuu tuen ja palkkojen mukaan suhteutettuna, mutta ideana on kuitenkin se, että pienipalkkaisenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa. Negatiivinen vero on yksi käytännön tapa toteuttaa perustulo, josta Suomessakin on käyty keskustelua.
Nyt britit kokevat järjestelmän liian kalliiksi ainakin uusien maahantulijoiden osalta ja haluavat siihen "hätäjarrun". Jarrumallia ei kuitenkaan kaavailla pysyväksi, vaan se olisi voimassa esimerkiksi viidestä seitsemään vuotta. Juuri tämä jarrumallin kesto on yksi keskeisistä asioista, joista Brysselissä tänään neuvotellaan.
Tähän myönnytykseen kohdistuu kuitenkin myös kovaa vastustusta. Britanniassa on paljon esimerkiksi puolalaisia vierastyöläisiä, joten Puola suhtautuu Britannian vaatimuksiin varsin kielteisesti.
2:07
Hyvästi "yhä tiiviimpi unioni"
Osa Britannian vaatimista sopimuskohdista on lähinnä periaatteellisia, ei niinkään konkreettisia. Periaatteellisista kohdista oleellisin on lauseke "Ever closer union" eli yhä tiiviimpi unioni. Sillä tarkoitetaan EU:n pyrkimystä yhä syvempään integraatioon. Britannia haluaa että lausekkeen ei voida tulkita koskevan Britanniaa ainakaan konkreettisessa mielessä eikä brittien valtaa saa valua enää yhtään enempää Brysseliin.
Toinen periaatteellinen ydinkohta on talous. Britannia vaatii, että eurovaluutan ulkopuolisia maita ei enää jätettäisi unionin talouspäätöksissä ulkokehälle. Maa haluaa lisää neuvotteluvaltaa unionin talouskehityksessä - joskaan tämän ei tulkita tarkoittavan esimerkiksi veto-oikeutta vaan ainoastaan laajempia neuvottelumahdollisuuksia.
Vaikka useista maista löytyy kovaa vastustusta Britannian erioikeuksille, kokonaisuudessaan Britannia on varsin vahvoilla. Sitä pidetään unionin elintärkeänä jäsenenä. Myös Yhdysvallat on painottanut, kuinka tärkeää Britannian jääminen unioniin on. Onkin todennäköistä että Britannia saa merkittävän osan vaatimuksistaan läpi.