Britannian RUSI:n (Royal United Services Institute) maasodan tutkija Jack Watlingin mukaan talvi vaikuttaa voimakkaimmin jalkaväkeen.
Kuivan vaatekerran mukana kantaminen ja sen kuivana pitäminen vaatii sotilaalta tarkkuutta sekä itsekuria. Jos sotilaan kuiva vaatekerta kastuu, sen kuivaamiseen tarvitaan lämpöä, jota taistelutantereella on huonosti saatavilla, Watling kirjoittaa Twitterissä.
Watlingin mukaan on tärkeää, että alijohtajat pitävät sotilaitaan silmällä. Mikäli joku kylmettyy, tulee hänet poistaa etulinjasta.
Watling kirjoittaa Ukrainan asevoimilla olevan kokemusta talviolosuhteista sekä hyvä alijohtajisto. Sotilaat myös pitävät huolta toisistaan.
Venäjän alijohtajisto on kokenut sodassa kovia tappioita eikä mobilisoiduilla sotilailla ole kokemusta tai taitoja toimimaan kenttäolosuhteissa pitkään. Venäjän sotilailla ei myöskään ole juurikaan talvivarusteita.
Kylmän tullessa nämä aiheuttavat Watlingin mukaan Venäjälle tappioita. Tilanne myös hidastaa joukkojen toimintanopeutta.
– Ukraina voi siis aiheuttaa venäläisille paljon tappioita vain pitämällä kahakoita yllä niin, että venäläiset joutuvat pysymään asemissaan. Lisäksi iskut kannattaa ajoittaa niin, että yksikköjen rotaatio ei onnistu. Lopputuloksena on suuri kuolleisuus hypotermian ja tautien vuoksi, Watling kirjoittaa Twitterissä.
Watlngin mukaan muta ei ole tankeille niin suuri ongelma, kun luullaan. Renkaallisille huoltoajoneuvoille muta sen sijaan on ongelma.
Isot tappiot lisäävät venäjän tarvetta korvata menetyksiä huonosti koulutetuilla, liikekannallepanon seurauksena tulleilla joukoilla.
Watling uskoo, että laajan skaalan hyökkäyksiä nähdään talvella vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taisteluiden vähentymistä tai ammustarpeiden pienenemistä.