Venäjä käyttää "resurssiasettaan" ja kiristää sekä energialla että ruoalla, toteaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Twitterissä.
Aaltolan mukaan Venäjän kiristystoimiin pitää varautua "ennen ensi talvea kaikella tarmolla".
– Samalla Venäjän uhmakkuus Itämeren alueella lisääntynee. Tämä ei nyt saisi tulla yllätyksenä, Aaltola katsoo.
Äskettäin Liettua kielsi Venäjää kuljettamasta alueensa kautta Euroopan unionin pakotelistalle kuuluvia tuotteita Kaliningradiin.
Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zakharovan mukaan Kremlin vastaus Liettuan toimiin ei tule olemaan vain diplomaattinen, vaan sisältää myös käytännön toimia.
– Yksi pääkysymyksistä on ollut, tuleeko vastauksemme olemaan yksinomaan diplomaattinen? Vastaus on ei, Zakharova sanoo Reutersin mukaan.
"Pitää satsata puolustusteollisuuden käynnistämiseen"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Aaltolan mukaan Ukrainan sota kuluttaa Venäjän ja Ukrainan lisäksi myös avunantajien resursseja.
Sodan aikana lukuisat valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat lahjoittaneet Ukrainalle merkittävän määrän kalustoa ja varusteita.
– Lännessä pitää satsata puolustusteollisuuden laajempaan käynnistämiseen. Suurvaltasotaan kaikkine säteilyineen ei ole varauduttu lännessä riittävällä tarmokkuudella, Aaltola sanoo.
Lue myös: Maavoimien komentaja: “Olemme valmistautuneet juuri sellaiseen sotaan, mitä nyt käydään Ukrainassa – Suomi olisi Venäjälle kova pala purtavaksi”
Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on samoilla linjoilla Aaltolan kanssa.
– Eikä pidä jäädä odottamaan, että puolusteollisuus tekisi tämän itsenäisesti. Tarvitaan valtiollista ohjausta ja resursointia, Toveri toteaa Twitterissä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:45
Satelliittikuvat paljastavat Ukrainan joukkojen aiheuttamat vahingot Käärmesaarella.
Lue myös: Kremlin alaisuudessa taisteleva "kansantasavalta" julkisti karut luvut: "Tappiot vastaavat yli puolta alkuperäisestä vahvuudesta"
Ukrainan sodan on laajalti katsottu siirtyneen kulutussotavaiheeseen, jossa menestyminen vaatii valtaisia määriä aseita ja ammuksia.
Esimerkiksi Euroopan unionin asettamien pakotteiden uskotaan vaikuttavan Venäjän kykyyn tuottaa lisää modernia kalustoa.
Viime kuukausina Venäjä on ottanut käyttöön varastokalustoa. Yksi esimerkki tästä ovat T-62-panssarivaunut, joita Venäjä on raporttien mukaan kuljettanut Etelä-Ukrainaan. Neuvostoliitto valmisti kyseisiä tankkeja viimeksi vuonna 1975.
– Voisi kuvitella, että tämä kalusto on nopeiten saatu huollettua varastosta taistelukuntoiseksi, vaikkakin T62-panssarivaunut on Suomessa ainakin luokiteltu museotavaraksi, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan Petteri Kajanmaan sanoi toukokuussa.
"Teollisen sodankäynnin aika on yhä käynnissä"
Ukrainan tilanne on kaluston suhteen monella tavalla huonompi kuin Venäjän. Sillä ei ole yhtä suurta sotateollisuutta kuin Venäjällä, eikä myöskään tuhansien tankkien ja tykkien varastoa.
Sen sijaan Ukrainan on pakko nojata länsimaiden aseapuun. Sitä on saapunut, joskin erityisesti raskasta kalustoa ei ole toimitettu Kiovan toivomalla tahdilla.
– Ukrainan sota on todistanut, että teollisen sodankäynnin aikakausi on yhä käynnissä, kirjoittaa everstiluutnantti evp. Alex Vershinin The Royal United Services Institute for Defence and Security Studiesin (RUSI) julkaisemassa arvioissa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:45
Näin Pekka Toveri ja Antti Paronen arvioivat sodan nykytilannetta.
Lue myös: Kolmella suunnalla etenevät Venäjän hyökkäyskärjet ovat luoneet Itä-Ukrainan taskun: "Lähestymme sodan alun loppua"
Ukraina kertoo pystyvänsä ampumaan noin 5 000–6 000 tykinammusta päivittäin. Niin ikään Ukrainan arvion mukaan Venäjä kykenee ampumaan kymmenkertaisen määrän ammuksia tykeillään ja raketinheittimillään. Ukraina onkin myöntänyt kärsivänsä epäsuorantulen suhteen ammuspulasta.
RUSI:n Vershinin mukaan Ukraina kuluttaa ammuksia ja varusteita tällä hetkellä sellaista tahtia, että perässä pysyy vain suuren mittakaavan teollisuus.
– Tämä tosiasia pitäisi olla konkreettinen varoitus länsimaille, jotka ovat pienentäneet sotateollisuutensa kapasiteettia ja uhranneet kokoa ja tehokkuutta hyötysuhteen nimissä, Vershin kirjoittaa.
– Tällä hetkellä länsimailla ei ehkä ole teollisuuspohjaa, jolla sotia suursotaa, Vershin jatkaa.
Lue myös: Ukrainan sota on kulutussotavaiheessa, eikä nopeaa päätöstä taisteluille ole tulossa – "Venäläinen voima ei riitä Donbassin valtaamiseksi"
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sotilaiden kypäräkameroiden kuvaamat videot näyttävät Severodonetskin katutaisteluiden kaaoksen ja kiväärien sarjatulen.