Villi sääntömuutos saa täystyrmäyksen SM-liigan huippuvalmentajalta – esiin nousee kiusallinen vaikutus

Jussi Olkinuora kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ei ainakaan pärjää: "Suomalainen identiteetti on nöyrä ja anteeksipyytelevä" 1:19
Jussi Olkinuora on CHL:ään osallistuvan Pelicansin uusi tähtivahti. Hän kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ei ainakaan pärjää.

Eurooppalainen jääkiekkokausi käynnistyy toden teolla tällä viikolla, kun Champions Hockey League eli CHL pyörähtää käyntiin. Suomesta mukana ovat sarjan hallitseva mestari Tappara, viime kevään SM-liigan hopeajoukkue Pelicans, Ilves ja Lukko. CHL on nyt jääkiekon koekaniini, kun sarjassa kokeillaan uusia sääntömuutoksia.

Ideat tulivat ilmi keväällä, kun CHL:n alkulohkot arvottiin Tampereella. 

Mistä tarkalleen on kyse? 

– Kahden minuutin rangaistuksen ottanut joukkue säilyy alivoimaisena, vaikka vastustaja tekisi jäähyn aikana maalin.

– Siirretyn rangaistuksen aikana tehty maali ei mitätöi tulossa olevaa kahden minuutin jäähyä.

– Kahden minuutin jäähyn aikana tehty alivoimamaali päättää alivoimaisen joukkueen rangaistuksen.

Miten nämä vaikuttavat peliin?

Lukon tuore päävalmentaja Tomi Lämsä varoittelee kiusallisista seurauksista.

– Jäähyn merkitys kasvaa, ja iso kysymys on se, että miten tuo vaikuttaa tuomareiden työskentelyyn. Otetaan skenaario: toinen joukkue johtaa peliä loppuhetkillä 3–1. Sitten he saavat jäähyn. Vastustaja ottaa maalivahdin pois ja he tekevät maalin. Sen jälkeen he saavat jatkaa vielä kuudella neljää vastaan. Yhtäkkiä peli voikin olla 3–3. Tai mitä jos peli on tasan? Uskaltavatko tuomarit viheltää loppuhetkillä jäähyjä, kun niiden merkitys on niin suuri? Lämsä pyörittelee MTV Urheilun kyselyssä. 

– Tiivistettynä: yksittäinen kahden minuutin jäähy voi hyvinkin aiheuttaa kaksi maalia. Se on merkittävä juttu, jos peli on muuten hyvin tasaista, kun mennään viidellä viittä -vastaan, Lämsä jatkaa.

SM-liigan viime kauden sensaatioseuran Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä ei innostu lainkaan CHL:n muutosideasta.

– En ihan allekirjoita niitä. Enkä osta! Niemelä murahtaa.

Tapparan uusi päävalmentaja Rikard Grönborg suhtautuu muutoksiin hyvin diplomaattisella linjalla.

– Jos emme kokeile jotain, niin emme tiedä, että menemmekö silloin parempaan suuntaan. Katsotaan nyt, että jäävätkö nuo voimaan, Grönborg kommentoi.

Mitä jos

Kevään menestyksen myötä arvostusasteikolla aivan Suomen huippuvalmentajien joukkoon noussut Niemelä esittää toisenlaisen idean.

– Mitä jos jatkossa toisen erän jääkiekkoa pelattaisiin kahden erän ajan? Niemelä ehdottaa.

”Toisen erän jääkiekko” tarkoittaa tiivistettynä sitä, että joukkueiden vaihtoväli kasvaa siitä, mitä se on nykymallissa ensimmäisessä ja kolmannessa erässä. Pidempi vaihtoväli vaikuttaa siihen, että puolustusasemissa oleva joukkue ei pysty vaihtamaan yhtä herkästi ja helpolla kuin ensimmäisen ja kolmannen erän mallissa.

Tämä taas johtaa siihen, että hyökkäävä joukkue pystyy alistamaan puolustavan joukkueen entistä herkemmin pitkien pyöritysten alle.

– Tuo haastaisi pelaajia ihan helvetisti enemmän kuin mitä nykymalli tekee. Ja voin kuvitella, että toinen erä on yleisöllekin hausempi, kun pelissä tulee enemmän virheitä ja peli aaltoilee enemmän. Olisihan se siistiä, jos tuota nähtäisiin aina kahden erän verran, Niemelä pyörittelee.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Niemelän kollega Lämsä suhtautuu ideaan varauksellisen hyväksyväisesti. Lämsä painottaa kuitenkin varovaisuuden merkitystä.

– Jos jääkiekkoa lähdetään muuttamaan, niin pitää olla hyvin tarkka siitä, että mitä tekee. Koska muutoksen myötä voi syntyä erilaisia asioita, mitä ei ole välttämättä mietitty aivan loppuun asti. Olen ”Hölön” (Niemelän) kanssa samoilla linjoilla CHL:n muutoksista – en ole innostunut niistä. Miettisin enemmän sitä, että mitä voisimme tehdä sääntötulkinnoille ja sille, että miten pelaajia saa estää kaukalon sisällä. Miten pääsisimme malliin, missä saisi puolustaa ja taklata kovaa, mutta niin, että peli ei hidastuisi kaiken estelyn keskellä, Lämsä pohtii.

Vaikka Niemelä ei innostu CHL:n sääntöviilauksista, hän toivoo, että Suomesta löytyisi rohkeutta kokeilla uusia ideoita.

– Yritettäisiin tehdä asioita vähän niin, miten niitä ei ole aiemmin tehty. Se on kuitenkin tapa kehittyä. Niin, ettei pelkää sitä, mikä lopputulos on. Sitten jos menettää työpaikkansa sen takia, että on kokeillut jotain, niin se on voi voi. Silloin on ainakin yrittänyt kehittää itse tuotetta, Niemelä summaa.  

Lue myös:

    Uusimmat