Christian Heljanko tekee nyt mieletöntä jälkeä SM-liigassa – tähtiveskarilta väkevä puheenvuoro Tapparan hurjasta muutoksesta

Heljanko, 27, oli jälleen timanttisessa iskussa, kun Tappara haki perjantaina tylyn vierasvoiton KalPan luota. Heljanko nappasi nollapelin 30 torjunnalla, kun Tappara oli parempi neljännessä välieräottelussa lukemin 4–0.

– Paransimme siitä, miten olemme tässä sarjassa pelanneet. Emme ole missään nimessä esittäneet sitä, mitä tässä kohtaa pitäisi esittää. Puhuimme, että ihan sama vaikka tulisi takkiin, mutta jos on sellainen olo, että jää keksejä pöydälle, eli ei saada ulosmitattua sitä, mitä pitäisi, niin se jää harmittamaan. Tämä oli askel oikeaan suuntaan, mutta ei meiltä ole vieläkään parasta nähty. Se voidaan kaivaa, jos yhdessä päätämme niin tehdä, Heljanko totesi MTV Urheilulle.

Tappara puolusti todella jämäkästi ydintä, eikä KalPa meinannut päästä A-luokan tekopaikoille. Ja jos pääsi, eteen tuli sinipaitojen numero 30.

Heljanko oli zenmäisen rauhallinen, vaikka KalPan pelaajat kokeilivat maalintekoa lähisektorista. Tuntui siltä, että nyt mikään ei yllätä häntä.

– Yritän vain saada omaa parasta pöytään. Joka päivä ei pysty pelaamaan unelmapeliä, mutta jos saan oman perustason vietyä pöytään, niin se antaa meille mahdollisuuden pelata voitosta. Tämmöiset tuloksellisesti huippupelit tulevat kaiken päälle, jos ovat tullakseen. Näitä ei tarvitse lähteä jahtaamaan. Nöyrästi eteenpäin, Heljanko mietti.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Hienoa, kun on uskallettu

Heljanko oli jo runkosarjassa Liigan parhaimmistoa yhdessä Ässien Niklas Rubinin kanssa. 27-vuotias veräjänvahti kantoi torjuntavastuuta Tapparan maalilla peräti 50 ottelussa torjuntaprosentilla 91,6.

Nyt hän on vain parantanut tästä.

Kymmenen pudotuspelin jälkeen Heljangon torjuntaprosentti on 93,20. Välierissä pelaavista maalivahdeista vain Pelicansin Niklas Kokko on niukasti edellä (93,24).

– Olemme tehneet jo monen vuoden ajan Akin (Näykki, Tapparan maalivahtivalmentaja) kanssa pitkäjänteistä työtä. Perustaso on noussut vuosi vuodelta. Tiedän, että se riittää monena iltana, eikä minun tarvitse tuoda mitään ihmeellistä sen päälle. Täytyy vain jaksaa tehdä nöyrästi töitä, eikä ala kuvitella mitään. Tuo mentaliteetti on tuonut tekemiseen rauhaa. Totta kai totuus on myös se, että kun kevään peleihin mennään, niin kaikilla pakka tiivistyy. On se sitten itse tai kaverin veskari, niin kyllä me keväällä näytämme paremmalta kuin syksyllä, Heljanko hymyilee.

Heljanko on ollut aiempaan nähden selvästi kovemmassa testissä – kiitos Tapparan ison muutoksen. Viime ja toissa kevään mestari lähti rohkealle tielle, kun se palkkasi ruotsalaisen Rikard Grönborgin seuran uudeksi päävalmentajaksi.

Grönborgin alaisuudessa Tappara on pelannut hyvin aggressiivista jääkiekkoa, missä on menty eikä meinattu.

Tämä taas on näkynyt siinä, että omiin on tullut entistä vaarallisempia paikkoja, kun edessä ei olekaan ollut enää äärimmäisen tiivis viisikko.

– Runkosarjassa monina iltoina tuntui siltä, että sitä oli ehkä vähän enemmän vartijana, mitä tuli oltua vaikka parina edellisvuotena. Oli ikään kuin enemmän voitettavaa. Siinä oli mukava pelata. Olen nauttinut tuosta, Heljanko peilaa asiaa omasta näkökulmastaan katsottuna, tykittäen väkevästi perään:

– On hienoa, että seurassa on uskallettu hakea muutosta ja hakea vähän erilaista linjaa. Tuo on tehty ennen kuin ollaan siinä pisteessä, ettei tulosta enää tule ja on pakko tehdä muutoksia. Mun mielestä tuo oli organisaatiolta hieno veto kokeilla vähän boxin ulkopuolelta jotain. Ainakin tähän asti pelaajat ovat tykänneet ja luulen, että fanit myös.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Limppua kiinni

Heljanko torjuu tällä hetkellä sillä tasolla, mihin harva kykenee koko Euroopan mittapuulla. Hän on Suomen aivan ehdottomia kärkiveskareita, kun mukaan lasketaan NHL:n ulkopuolella kiekkoja pysäyttelevät torjujat.

Leijonat on aihe, mihin Heljanko ei ole vielä korviaan hetkauttanut.

– Pelataan ja katsotaan sitten, että mikä on tilanne. Yritän auttaa Tapparaa niin hyvin kuin pystyy. Hommat ovat kesken, en ole uhrannut ajatuksia sinne, Heljanko sanoo rauhallisena.

Heljanko oli mukana jo viime keväänä Suomen MM-kotikisoissa. Tuolloin hän joutui tyytymään kolmosveskarin rooliin Emil Larmin ja Juho Olkinuoran takana.

Nyt voisi kuvitella, että Heljangolla on kovasti nälkää päästä pelaamaan MM-tasolla.

– Leijona-paita on aina kunnia-asia. Tuo homma on kuitenkin paljon siitä kiinni, että ketä on tarjolla. Se auttaa parhaiten, kun koittaa ottaa limppua kiinni näissä karkeloissa, Heljanko virnistää, SM-liigaympyröiden keskellä.