Useita ihmisiä on kuollut Nicaraguaa viime päivät koetelleissa sosiaaliturvan muutosten synnyttämissä levottomuuksissa. Tiedot kuolleiden määrästä vaihtelevat kolmen ja kymmenen välillä. Lisäksi kymmeniä ihmisiä on loukkaantunut.
Levottomuudet puhkesivat, kun presidentti Daniel Ortegan johtama hallitus allekirjoitti lain, joka lisää työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja ja leikkaa eläkkeitä viidellä prosentilla.
Poliisin ja vasemmistolaista sandinistihallitusta tukevien siviilijoukkojen yhteenotoissa mielenosoittajien kanssa on kuollut ainakin yksi poliisi ja kaksi opiskelijaa. Levottomuuksia on ollut pääkaupungin Managuan lisäksi useissa kaupungeissa.
Vakavimmat levottomuudet vuosikymmeneen
Kaduilla on sekä eläkeläisiä että opiskelijoita vastustamassa Ortegan politiikkaa. Levottomuuksia sanotaan vakavimmiksi sitten vuoden 2007, jolloin nyt 72-vuotias Ortega nousi uudelleen presidentiksi.
Espanjalaisen El País -lehden mukaan monet Nicaraguan työnantajaliitot ovat tuominneet poliisin toimet. Ne ovat myös huolissaan sananvapauden tukahduttamisesta. Ortega on muun muassa katkaissut useiden tv-kanavien signaalit. Monet sanomalehdet ovat Ortegan hallituksen otteessa.
– Näiden mellakoiden keskellä oleva toimittaja, erityisesti levottomuuksista raportoiva toimittaja, on tappouhkausten kohteena. Työvälineitä varastetaan, ja meitä sensuroidaan katkaisemalla lähetyssignaalimme, sanoo 100% Noticias -kanavan johtaja Miguel Mora APTN-kuvapalvelun haastattelussa.
Köyhän kuuden miljoonan asukkaan Nicaraguan talous on viime vuosina kasvanut vahvasti, mutta Ortegaa ja tämän varapresidenttiä Rosario Murilloa syytetään itsevaltaisuudesta ja demokratian tukahduttamisesta. 66-vuotias Murillo on Ortegan puoliso vuodesta 1978.
Protestoijat "surkimuksia" ja "vampyyrejä"
Ortega itse ei ole esiintynyt julkisuudessa mellakoiden puhkeamisen jälkeen. Varapresidentti Murillo, joka esiintyy mediassa jatkuvasti, syyttää kuolemantapauksista mielenosoittajia. Hänen mukaansa protestoijat ovat ”surkimuksia”, ”keskinkertaisuuksia” ja ”verta haluavia vampyyreja”, joille hän toivoo ”jumalallista rangaistusta”.
Mielenosoittajien joukossa on myös paljon opiskelijoita maan yliopistoista. Vastaavaa opiskelijoiden liikehdintää eri ole nähty Nicaraguassa vuosikymeniin.
Protesteja on ollut eri puolilla maata. El País -lehden mukaan niitä on ollut esimerkiksi Granadassa ja Estelíssä, jota pidetään Ortegan ja aatekumppaneiden vuonna 1979 valtaan nostaneen vasemmistolaisen sandinistiaatteen vahvana linnakkeena.
Lehden mukaan Masayassa on pystytetty barrikadeja. Masayassa vastustettiin tiukasti ennen sandinistivallankumousta Yhdysvaltojen tukeman Anastasio Somozan monikymmenvuotista diktatuuria.
Protestien odotettiin leviävän myös maan Karibian rannikolle. Ortega on myöntänyt kiinalaiselle yritykselle oikeuden rakentaa uusi Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävä kanava. Osa alueen asukkaista vastustaa hanketta, koska se uhkaa heidän elinkeinojaan.
Ortega haluaa pysyä tiukasti vallassa
Arvostelijoiden mielestä Ortega ja Murillo lapsineen hallitsevat maata epädemokraattisin ottein, ja heillä väitetään olevan tiukka ote niin turvallisuusjoukoista kuin oikeuslaitoksesta ja osasta mediaa. Hänen väitetään myös keränneen itselleen merkittävän omaisuuden.
Ortega muutatuttikin perustuslakia vuonna 2014 niin, että siitä poistettiin rajoitukset presidentin valtakausille.
Hän on yhä suosittu köyhän kansa parissa, ja hän voitti toissa vuonna pidetyt presidentinvaalit ylivoimaisesti. Vaalien rehellisyydestä on kuitenkin kysymysmerkkejä. Opposition keskeisen edustajan osallistuminen vaaleihin estettiin, ja Ortega sanoi ennen vaaleja, ettei hyväksy kansainvälisiä tarkkailijoita. Opposition mielestä Ortega liioitteli äänestysaktiivisuutta jopa kymmenillä prosenttiyksiköillä.
Sosialismia ja markkinamyönteisyyttä
Ortega on pyrkinyt yhdistämään markkinatalousmyönteisyyttä ja sosialismia. Hän myös kääntyi ateistista hartaaksi kristityksi, mikä vetoaa syvästi katolisessa maassa.
Ortegan vallankäyttö on nostattanut kulmakarvoja jo pitkään. Vuosikymmen sitten EU ja Yhdysvallat jäädyttivät kehitysapunsa Nicaragualle Ortegan epäillyn vaalivilpin takia. Suomi lopetti kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet Nicaraguan kanssa 2013, mutta yhteistyöhankkeita Nicaraguassa on ollut sen jälkeenkin.
Kuluvan vuosikymmenen alussa Wikileaks paljasti Yhdysvaltain ulkoministeriön dokumentteja, joiden mukaan Ortega olisi rahoittanut vaalikampanjointiaan huumeparonien rahalla vastineeksi siitä, että virkavallan pidättämät huumekauppiaat vapautetaan. Ortegan ja sandinistipuolueensa väitettiin myös saavan rahaa Hugo Chávezin Venezuelasta.
Tytärpuoli syytti raiskauksista
Ortegan tytärpuoli ja Rosario Murillon tytär Zoilamérica Narváez Murillo (aik. Ortega Murillo) syytti vuonna 1998 Ortegan raiskanneen häntä usein lapsena. Ortega vältti oikeudenkäynnin vetoamalla syytesuojaansa kongressin jäsenenä.
Murillo puolusti puolisoaan tytärtään vastaan, joidenkin arvioiden mukaan vallanhimon takia. Toissa vuonna yhdysvaltalaiselle Univision-tv-kanavalle antamassaan haastattelussa tytär sanoi, että Ortega vaati Murilloa tukemaan miestään.
Narváez Murillon mukaan pariskuntaa ohjaa eräänlainen messiaaninen näkemys itsestään.
– He pelastivat Nicaraguan Somozalta. He pelastivat Nicaraguan uusliberalismilta. He jatkavat Nicaraguan pelastamista, hän sanoi Univision haastattelussa.
Nyt viisikymppinen Zoilamérica Narváez Murillo lähti Nicaraguasta maanpakoon naapurimaahan Costa Ricaan.
Ortega nosti Murillon varapresidenttiehdokkaakseen viime vaaleissa. Päätöksen kerrotaan aiheuttaneen eripuraa sandinistipuolueessa. Murillo on muun muassa kirjailija ja pitkän linjan sandinistiaktivisti.
Ortega nousi presidentiksi ensimmäisen kerran 1984. Hän hävisi hieman yllättäen vaalit 1989 maltilliselle liberaalille Violeta Chamorrolle, mutta nousi takaisin valtaan 2007.