"Saatanat, lähtekää nyt!" – alkuperäisamerikkalainen presidentti joutui pakenemaan maasta ja valta keikahti kiihkokatolisen oikeiston käsiin Boliviassa

Senaatin toisen varapuhemiehen Áñezin julistautuessa vt. presidentiksi Bolivian entisen presidentin Evo Moralesin paettua Meksikoon parisen viikkoa sitten hänen pöydällään oli silmiinpistävän iso Raamattu ja krusifiksi.

52-vuotiaan lainoppineen Jeanine Áñezin pitäessä puhettaan hänen vieressään seisoo näkyvästi ristiä pitävä avustaja.

Bolivian perustuslaki kieltää uskonnollisen syrjinnän ja määrää, että valtio ja kirkko on pidettävä erillään, mutta tämä ei ole toteutunut. Vanhoilliskristitty Áñez toi mukanaan vahvan katolisen symboliikan.

"Saatanat, lähtekää Boliviasta!"

– Olemme sitoneet kaikki noituuden pahat henget ja työntäneet ne kuiluun. Saatanat, lähtekää Boliviasta nyt, pauhasi äskettäin poliittisessa tilaisuudessaan Áñezin läheinen poliittinen liittolainen Luis Fernando Camacho.

Kuusi vuotta sitten twiitissään Áñez unelmoi ”Boliviasta ilman alkuperäiskansojen saatanallisia riittejä”.

Eräässä twiitissään on pilakuva Moralesista puristamassa presidentinistuimen näköistä tuolia. Kuvan päällä lukee ”viimeiset päivät”, ja Áñezin teksti ”'intiaaniparka' tarrautuu valtaan”. Twiittien alkaessa levitä sosiaalisessa mediassa Áñez poisti ne.

New York Timesin mukaan Áñezin twiitteihin oli ympätty rasistisia huijausviestejä, joita Moralesin kannattajat jakoivat. Áñez ei suostunut vastaamaan kysymykseen, olivatko hänen viestinsä aitoja.

Heti uudessa asemassaan Áñez yritti esittäytyä maata rauhoittavana, demokratiaa ajavana ja kansaa yhdistävänä poliitikkona, mutta hän kompuroi jo hallituksensa kasaamisessa.

Ensimmäisellä ministerien nimityskierroksella hallitukseen ei tullut yhtäkään alkuperäiskansojen edustajaa, mutta maan talouseliitin edustajia. Asista nousi meteli, niinpä kulttuuriministeriksi nousi Martha Yujra Apaza.

"Hän ruokkii itseään kansan verellä"

– Lähdemme metsästämään Juan Ramón Quintanaa, koska hän on eläin, joka ruokkii itseään kansan verellä, sanoi puolestaan uusi sisäministeri Arturo Murillo entisestä Moralesin tärkeästä ministeristä.

Áñezin tukija Camacho, jota on kutsuttu mm. ”bolivialaiseksi Bolsonaroksi”, puolestaan marssi Áñezin johtamaan presidentinpalatsiin vierellään pappi, joka julisti, että ”Raamattu on palannut palatsiin”.

Samainen kirkonmies sanoi, että ”Pachamama ei enää koskaan palaa. Tänään Kristus palaa hallituksen palatsiin. Bolivia on Kristuksen puolella”. Pachamama on Andeilla alkuperäiskansamytologiassa eräänlainen maaäiti.

Kylmät väreet ja suoranainen pelko ovat alkaneet kulkea niin monen alkuperäiskansan kuin seksuaalivähemmistön selkäpiissä vanhoilliskatolilaisten valtaan vyöryn myötä.

– Olen avoimesti lesbo, tässä maassa minua voidaan maalittaa, uhata ja murhata, sanoo Mujer Creando -naistenjärjestön perustaja María Galindo. Tämä psykologi, radio- ja tv-juontaja ja anarkisti sanoo olevansa ankara Moralesin arvostelija.

Tutkija: Áñez tukijoineen haluaa puhdistusta

Áñezin tukijat ja vastustajat kiistelevät hänen virka-asemansa laillisuudesta, ja Moralesin pako ryöpsäytti kaikkien nähtäväksi maan uskonnolliset ja etniset jännitteet.

–He (Áñez tukjoineen) näyttävät miettivän, että Bolivia tarvitsee puhdistuksen, ei sovintoa, analysoi Latinalaisen Amerikan politiikan professori Javier Corrales yhdysvaltalaisesta Amherst Collegesta New York Timesille.

Katolinen kirkko saapui myös Boliviaan espanjalaisvalloittajien mukana 1500-luvulla.

Katolisuus näkyy vahvasti kirkkorakennuksista paikannimiin. Esimerkiksi suurimman kaupungin, maan talouskeskuksen Santa Cruzin (Pyhä risti) ja pääkaupungin La Pazin (Rauha) nimissä. Tämä on tuttua läpi Amerikkojen.

Tätä nykyä yli 90 prosenttia bolivialaisista on kristittyjä. Heistä yli 70 prosenttia on katolisia, mutta monet alkuperäiskansojen edustajat yhdistävät kristinuskoon omia perinteitään.

Näihin perinteisiin viittaavat yllä mainitut vanhoilliskristittyjen manaamat ”saatanalliset riitit” ja ”noituudet”.

Bolivialaisista 4060 prosenttia kuuluu tai identifioi itsensä usein ylänköalueilla asuviin alkuperäiskansoihin. Maan Evo Morales on aimara. Moni alkuperäiskansojen jäsenistä kannattaa Moralesia, mutta eivät kaikki.

Valta ollut valkoisen eliitin käsissä

Espanjalaisperäisiä valkoihoisia bolivialaisista on viisi prosenttia, mutta heillä on vahva ote muun muassa maan taloudessa, ja valta on ollut heidän käsissään. Mestitsejä on noin 25 prosenttia.

Morales oli maan ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuulunut presidentti, mikä oli kova pala monelle perinteisessä valtaeliitissä. Edellä mainittuja on itsestään selvästi nähty vallan käytävillä siivoojina, palvelijoina ja punaisten mattojen levittäjinä, ei näillä matoilla kävelemässä.

Monet Áñezin pilkkaamista ”intiaaneista” ovat köyhiä, ja Morales pyrki parantamaan heidän taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista asemaansa. Siis myös itsetuntoa. Lisäksi Morales teki alkuperäiskansojen monivärisestä ruutulipusta Whipalasta Bolivian toisen virallisen lipun.

– Evon (Morales) merkitys on siinä, että hän nousi perinteistä valtaa vastaan ja saavutti alkuperäiskansoille paljon myönteistä, sanoo bolivialainen politiikan tutkija Diego von VacanoTeksasin A&M yliopistosta New York Timesissä.

Hänen mukaansa alkuperäiskansat ovat olleet toisen luokan kansalaisia, ja vertaa maan perinteisiä etnisiä suhteita Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmään.

Moralesin aikana keski- ja ylemmän luokan ostoskekuksissa alkoi näkyä yhä enemmän muun muassa knallin tapaista naisten hattua ja pollera-hametta kantavia alkuperäiskansan edustajia.

Valta turmeli myös Moralesin

Heitä Moralesin ajama sosialismi ei välttämättä enää houkutellut, ja myös hänen alkuperäiskansoja vahvasti esiin tuova politiikka ärsytti vastustajia.

Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa presidentiksi valittu Suosittu Morales alkoi pikkuhiljaa menettää kannatustaan. Valta alkoi turmella myös Moralesia, hän ripustautui valtaistuimeensa.

Vuonna 2016 hän hävisi täpärästi kansanäänestyksen, joka olisi sallinut hänelle neljännen presidenttikauden. Lokakuun presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, joissa Moralesin ei enää olisi pitänyt olla ehdokkaana, hänen kannatuksensa alkoi kummasti nousta kesken ääntenlaskun.

Asevoimien väliintulo perinteinen tapa

Kuten Latinalaisessa Amerikassa on usein tapana, väliin tuli asevoimat. Morales sai lähteä presidentinpalatsista ja maasta. Áñez antoi asetuksen, joka vapauttaa armeijan kaikesta rikosvastuusta sen ylläpitäessä järjestystä.

Lisäksi toinenkin kansan riveissä vihattu instituutio poliisi käyttää erittäin kovia otteita Moralesin kannattajia vastaan, surmaten ja hajottaen jopa hautajaiskulkueen.

Nyky-Boliviassa kyse on siis sekä monitahoisesta identiteettipolitiikasta että ideologiasta.

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen terrorismista on tullut ”yleishyödyllinen” syytetyökalu.

Ehkä syytteitä terrorismista

Boliviassa syyttäjä tutkii, onko Morales syyllistynyt paitsi kansankiihotukseen, myös terrorismiin, kun on Meksikon turvapaikastaan syytösten mukaan kehottanut kannattajiaan vastustamaan uutta vt. presidenttiä ja tämän hallitusta.

Syyttäjän mukaan on esimerkiksi olemassa video, jolla kuuluu Moralesin ääntä muistuttava puheääni. Kyseinen ääni kehottaa pystyttämään tiesulkuja, jotka ovat mantereella tavanomainen tapa protestoida. 

Sellaiseen kehottaminen voi hyvinkin olla rikos, mutta terrorismiksi sitä on aika vaikea kuvitella. Asiasta kertonut uutistoimisto Reuters ei voinut varmistaa videon aitoutta.

Parlamentti on sopinut uuden äänestyspäivän järjestämisestä. Tämän hyväksyi myös Moralesin sosialistinen Mas-puolue, joka sanoo etsivänsä uuden presidenttiehdokkaan.

Parlamentti ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta, että Morales saisi syytesuojan. Tämä voi tietää lisää levottomuuksia. Niitä on ollut viime aikoina monessa Latinalaisekin Amerikan maassa.