Suomessa muistisairauksia potee noin 130 000 ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä luku voi jopa kaksinkertaistua, arvioidaan THL:stä.
Alzheimerin taudin lääkehoito pitäisi aloittaa monissa tapauksissa nykyistä aikaisemmin, katsoo maailman johtaviin ikääntymisen tutkijoihin kuuluva Miia Kivipelto.
Hänen mukaansa lääkehoito olisi yleensä hyvä aloittaa heti sairauden diagnosoimisen jälkeen.
Kansallinen muistiohjelma on selkeyttänyt Suomessa Alzheimerin hoitoketjuja aina diagnoosista sairauden hoitamiseen asti. Kivipellon mukaan lääkehoidon aloittaminen kuitenkin vaihtelee alueellisesti ja sen mukaan, kuinka tuttu Alzheimer on hoitaville lääkäreille.
Aivojumppaa ja sauvakävelyä
– Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Etenevä muistisairaus johtaa usein dementiaan.
– Suomalaistutkimus Finger todisti ensi kertaa, että sairastumista voidaan ehkäistä elintavoilla. Suurin ero oli tietojenkäsittelyn nopeudessa.
– Kontrolliryhmän riski muistin heikkenemiseen oli kolmanneksen suurempi kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.
– Elintapaohjaukseen sisältyivät ruokavalio, liikunta kuten vesijumppa ja sauvakävely, aivovoimistelu sekä sydän- ja verisuonisairauksien hallinta lääkehoidolla.
– Maailmanlaajuisesti muistisairauden määrä voisi jopa puolittua, jos riskeihin vaikuttamalla sairastuminen lykkääntyy 5–10 vuodella.
Lähde: THL
– Sairastuneen on ensi vaiheessa tärkeintä saada diagnoosi, joka paljastaa sen, mistä muistiongelmat johtuvat. Sen jälkeen laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja aletaan kokeilla potilaalle sopivia lääkkeitä. Monella lääkkeet helpottavat sairauden oireita, summaa geriatrian professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista Ruotsista.
Lääkkeet hidastavat taudin etenemistä, parantavat potilaan omatoimista selviämistä ja vähentävät mahdollisia käytöshäiriöitä. Varsinaista parantavaa lääkettä ei Alzheimeriin kuitenkaan ole olemassa.
Yhtä pilleriä ei ole luvassa
Kivipellon mukana yhtä pilleriä tautia vastaan tuskin saadaan, kuten ei syöpäänkään. Alzheimer on osoittautunut monen tekijän aiheuttamaksi sairaudeksi, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät.
Vaikka lääketutkimuksessa on Kivipellon mukaan koettu monia takaiskuja, hän on optimistinen tulevaisuuden suhteen.
– Edelleen maailmalla jatketaan laajaa rokotetutkimusta, mutta myös toisenlaiset tutkimuslinjat yleistyvät. Selvitettävänä on esimerkiksi se, miten toisiin sairauksiin käytettävät lääkkeet kuten insuliini, statiinit ja antioksidantit tehoavat Alzheimeriin.
Euroopassa keskitytään erityisesti elintapatutkimukseen. Uraauurtava tällä saralla oli suomalainen Finger-tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa todistettiin, että elintapaneuvonnalla voidaan merkittävästi ehkäistä muistisairauksia.
Tutkimuksessa kontrolliryhmän riski muistin heikkenemiseen oli kolmanneksen suurempi kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.
Fingerin tulokset julkistettiin vuosi sitten, ja mallia on jo lähdetty soveltamaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Australiassa.
Kivipelto puhui Tampereella alkaneessa Pohjoismaisessa gerontologiakonferenssissa, johon osallistuu noin 900 vanhuustutkijaa.