Puolitoistatuntinen Pekka. Inside the Mind of a School Shooter -dokumentti alkaa järkyttävästi. Jokelan opettaja kertoo siitä, kuinka hän näki oppilaan ampumisen omin silmin.
Entinen oppilas Maarja Roots puolestaan muistelee, kuinka Pekka-Eric huusi vallankumouksesta:
– Tää on nyt vallankumous. Koulu on ikuisesti loppunut ja rehtori on kuollut ja että koulua ei tule ikinä olemaan enää.
– Kukaan ei tehnyt mitään ja koska me ei tehty mitään, niin hän hermostui ja ampui ensimmäisen laukauksen.
Roots jatkaa, että tämän jälkeen Pekka-Eric ampui toisen laukauksen.
– Sit joku pojista otti pikkuisen pulpetin ja työnsi sen kumoon, että nyt työnnetään pulpetteja ja tavallaan, että tehdään jotain. Riehutaan! Hän (Pekka-Eric) taisi olla iloinen siitä ja mä en muista sanoiks hän jotain. Ehkä jotain, että: "Hyvä". Lähti ja laittoi oven kiinni.
"Ei ole totta, mähän tunnen tuon oppilaan"
Entinen oppilas Alviina Alametsä puolestaan muistelee, että Pekka-Eric hakkasi luokkien ovia ja uhkasi tappaa kaikki.
– Siinä oli semmoinen tuntu, että minä hetkenä hyvänsä kuolee.
– Pistin kaikille ryhmäviestiketjussa saman viestin. Kirjoitin, että nyt on tosi paha tilanne. Mä olen koulussa ja täällä ammutaan. Toivottavasti selviän, mutta vähän pelottavaa on. Ja että minulle tulee tosi ikävä teitä, jos niin käy, etten selviä, kertoo Alametsä dokumentissa.
Nimettömänä ja tunnistamattomana puhuva opettaja jatkaa, että hän ei ollut uskoa silmiään tunnistettuaan oppilaansa.
– Mähän tunnen tämän tekijän. Tää ei ole totta, opettaja kertoo, kun hän näki lasiovien takana Pekka-Ericin ase kädessä.
Jokelan koulun opettaja Kim Kiuru hämmästelee yhä ensimmäistä ajatustaan tuijottaessaan lähestyvää asetta.
– Siinä vaiheessa ajattelin, että tässä on tasan yksi vaihtoehto. Me oltiin just otettu reilu 200 000 euroa vaimoni kanssa pankkilainaa, kun mä syöksyin sinne portaikkoon. Mä ajattelin, etten voi jättää vaimoa yksin sen pankkilainan kanssa, vaan mun pitää säilyä täältä hengissä, että mä pääsen maksamaan sitä hänen kanssaan pois, hämmästelee Kiuru.
– Hän lähti juoksemaan siinä vaiheessa minua kohti. Sitä mä en tiedä, ampuiko se mua kohti, mutta poliisit jäljestä päin sanoivat, että sieltä löytyi jotain luodin iskemiä seinästä. Siinä saattoi olla sellainen tilanne, että se jopa ampui 4-5 kertaa minua kohti, mutta se kohta siitä tilanteesta on jäänyt minulta hämärän peittoon, Kiuru jatkaa.
Opettajat: Erilaisuus johti kiusaamiseen
Ala-asteen opettaja Janne Nielsen kertoo Pekka-Ericin olleen aurinkoinen ja hyvinkäyttäytyvä oppilas, mutta hän erottui joukosta pukeutumisellaan ja kiinnostuksen kohteillaan.
– Hän oli ensimmäistä kertaa kotoa pois yötä 12-vuotiaana leirikoulussa. Ensimmäisenä iltana isä soitti hädissään kymmenkunta kertaa minulle sillä aikaa, kun puhelimeni oli unohtunut toimistoon, muistelee Nielsen.
Nielsenin mukaan ala-asteella Pekka-Ericillä ei ollut todellisia ystäviä.
Nielsenin mukaan eräs koulun opettaja oli opastanut vanhempia pukemaan pojan enemmän samalla tavalla kuin muut, koska hän erottui suorissa housuissaan joukosta.
Opettaja Kiuru puolestaan kertoo Pekka-Ericin kulkeneen ylä-asteella puku päällä ja Marxin teokset kainalossaan.
– Harvoin olet nähnyt näin poliittisesti omistautunutta 14-vuotiaana.
Kiurun mukaan Pekka-Eric oli mielipiteissään järkähtämätön eikä taipunut millään tavalla myöntämään, että olisi väärässä, tai että hänen mielipiteissä olisi vikaa tai korjattavaa.
– Hänellä hirvittävän oli ihaileva suhtautuminen Pohjois-Korean järjestelmään.
– Hänellä oli käsitys, että diktatuuri on hyväksi, ja että ihmiset on alistettavissa jonkun järjestelemän palvelukseen vailla ihmisoikeuksia, Kiuru muistelee
Entinen oppilas Alametsä kertoo, kuinka Pekka-Ericistä puhuttiin lukiossa salkkumiehenä, kommunistina ja natsina.
Surmien jälkeen isä kiinnostui aseista
Asekauppiaat Sami ja Ville Raunio kertovat dokumentissa, kuinka he myivät aseen Pekka-Ericille. Heidän mukaansa ostotilanteessa ei ollut mitään epätavallista.
Asekauppiaiden mukaan myös Pekka-Ericin isä kiinnostui muutama kuukausi tapahtumien jälkeen aseista ja kävi asekaupassa viikottain.
– Se siinä olikin erikoista, hän oli kiinnostunut aseista kauheasti. Pistooleista eritoten ja meillä oli siihen aikaan myynnissä paljon starttipistooleita.
Raunioiden mukaan isä osti paljon starttipistooleita ja jonkin verran ilma-aseita.
– Ei tohtinut kysyä syytä, mutta arvaan kyllä, että hän haki sitä kautta jonkilaista selitystä tai ratkaisua. Minkä takia Pekka teki, mitä teki? Mä veikkaan. Joku hänen oma tapansa yrittää ymmärtää sitä tavalla tai toisella. Selvitä, tai selvittää oma päänsä sen asian kanssa.
Rauniot lopettavat, että eräänä päivänä Pekka-Ericin isä sanoi, että hän ei syytä meitä millään tavalla tapahtuneesta.