Dokumentti kulisseista valottaa PMMP:n loppuaikoja: "Oli mahdotonta jatkaa"

PMMP – Tässä elämä on lupaa olevansa dokumentti yhden Suomen suosituimman yhtyeen kahdesta viimeisestä vuodesta, ystävyydestä ja luopumisesta, ja sitä se myös on. 

Dokumentti on yhtyeen viimeinen testamentti ja lahja faneilleen. Elokuvan myötä katsojat pääsevät kurkistamaan PMMP:n keikkabussiin, takahuoneisiin ja ennen kaikkea bändin jäsenten päiden sisään. 

PMMP aloitti uransa Rusketusraidat-hitillä vuonna 2003 ja päätti sen massiiviseen jäähyväiskiertueeseen ja kahteen loppuunmyytyyn jäähallikeikkaan kymmenen vuotta myöhemmin. Väliin mahtui fanihysteriaa, loputtomia kiertueita, juhlia ja sekoilua – ja vähän myös bändistä erillistä omaa elämää. 

Äänessä dokumentissa ovat paitsi Paula Vesala ja Mira Luoti, myös basisti Juho Vehmanen, kitaristi Mikko Virta ja rumpali Heikki Kytölä. Päällimmäiseksi PMMP:n urasta jääkin mieleen yhtyeen erityinen läheisyys.

– Ei mikään ole niin tärkeää kuin se, että voidaan olla ystäviä. Ollaan päätetty olla toistemme puolella, Paula Vesala tiivistää dokumentissa ryhmän dynamiikan.

Vesala ja Luoti ovat puhuneet ystävyydestään useissa haastatteluissa vuosien varrella. Keikoilla ja takahuoneissa heidän läheisyytensä tulee esiin eleissä, halauksissa ja keskusteluissa.

– Mulla ei ole koskaan ollut niin läheistä ystävää mun elämässä. Ollaan oltu toisillemme rehellisempiä kuin ehkä muille maailmassa, Vesala sanoo dokumentissa.

Korkki auki

Vesala ja Luoti tunnetaan uskomattomasta lavaenergiastaan. Dokumentissa käy ilmi, että yleisön oletus sekoilusta ja hurjasta showmeiningistä on joskus tuntunut jopa taakalta.

– Sitten kun se mopo lähti käsistä niin ei ollut aavistanut, että siitä nauttisi niin paljon, että tulisi sellaiseksi lavaeläimeksi. Jossain vaihessa tulee se, ettei pääse siitä enää eroon, Vesala pohtii. 

PMMP:n suosion huippuvuosina bändi oli omien sanojensa mukaan "koko ajan kiertueella". Pahimpana vuonna he arvioivat heittäneensä 120–150 keikkaa.

Bändi kertoo dokumentissa kiertue-elämästä ja kiertueiden alkoholinkäytöstä. 

– Työmoraali on pysynyt yllättävän korkealla vaikka on ollut aika paljon kaikenmaailman sekoiluja. Korkkikin on auennut joskus pidemmäksikin aikaa, mutta kukaan ei ole mokannut keikalla mitään. Kaikki on vähän tökkinyt toisiaan, että pysyy se täysillä tekemisen meininki, Juho Vehmanen kuvailee.

Fanit jatkoilla

Faneihinsa PMMP suhtautui aina lämpimästi ja antoi heille paljon aikaa. Vesala ja Luoti kertovat dokumentissa olleensa monen kanssa pitkään jopa kirjeenvaihdossa.

– Ollaan yritetty tasapainotella. On saatettu viimeiseen yöbussiin liian humalaisia faneja, ja niitä on ollut meidän jatkoilla, Paula Vesala kertoo. 

– Ainoat hetket, kun ei ole pystynyt kohtaamaan on ollut omia jännityksiä, jos on kokenut tulleensa piiritetyksi.

Fanihysteriaan ja julkisuuteen Vesala kertoo ottaneensa tiukan linjan. Hän sanoo, ettei välitä pätkääkään puheista ja huhuista, eikä ajattele asiaa koskaan vapaa-ajallaan.

– Hysteria menee ohi kun suosio laantuu tai piikki menee ohi. Hetken aikaa joutuu olemaan joku semmoinen kenen tekemisiä seuraa joku muukin kuin mummo. Mutta kyllä se siitä sitten kun ura jatkuu kauemmin, ei ole niin paljon kiinnostavaa se, että on ostanut jotain vessapaperia, Vesala muotoilee.

Mira Luoti puolestaan kertoo aina päästäneensä ihmiset hyvin lähelle. Se on vahvistunut lasten saamisen myötä.

– Ei niiden kanssa voi pitää kulissia tai suojamuuria. Niiden kanssa sattuu ja tapahtuu, se on niin luonnollista, olen missä tahansa.

Perhearki kiertueilla

Yhtyeen mukaan etenkin kesäkiertueilla tavallinen arki jäi välillä kokonaan pois.

– On se arkeen adaptoituminen vaikeaa ja jopa mahdotonta. On vaikeaa tulla himaan välissä, ja rundin jälkeen on sopeutumisvaikeuksia, bändin pojat pohtivat.

Vesalalla ja Luodilla tilanne on ollut erilainen – ainakin siitä lähtien, kun molemmat saivat lapsen. Kummankin lapset olivat usein mukana myös PMMP:n kiertueilla.

– Itse koettaa saada rundillakin pidettyä sen saman arjen mikä meillä on kotonakin. Siinä on haastetta, että saa ruoka-ajat, herätykset ja nukkumaanmenot pidettyä samana kuin kotonakin, Mira Luoti listaa. 

– Mutta on siinäkin onnistuttu tosi hyvin. Kun hoksaa, että ei se ole sen kummallisempaa kuin että sitten kun lapsilla on ruoka-aika, bussi laitetaan parkkiin ja käydään huoltoasemalla syömässä. Kaikkeen on tottunut.

Mehut tyhjissä

PMMP tiedotti lopettamispäätöksestään toukokuussa 2013. Dokumentissa käydään läpi myös päätöksen taustoja. Haikeus näyttää iskevän bändiin hiljalleen viimeisen kiertueen edetessä. 

– Miksi me lopetettiin? Siksi, että oli mahdotonta jatkaakaan, Paula Vesala toteaa.

– Mun mielestä oli ihan tosi helpottavaa siinä vaiheessa kun tuli se lopullinen, että ei mitään sellaista, että jäädään jollekin määrittelemättömälle tauolle. Sitten alkoi tuntua huojentavalta, Mira Luoti puolestaan kertoo tuntemuksistaan. 

Vesalan mukaan bändi on tuonut hänelle paljon, mutta menestyksellä, kiertue-elämällä ja bändille kaikkensa antamisella on ollut myös kääntöpuolensa.

– On se ottanutkin paljon. On henkilökohtaisessa elämässä saanut paljon, mutta myös antanut mehuja niin hirveästi – ja elämänsä oikeastaan. Niin kuin kaikki. On valinnut yhteisen projektin ja antanut sille mehut. Nyt on semmoinen olo, että ne mehut on tyhjissä ja tarvitsee aikaa. 

Dokumentti päättyy viimeiseen jäähallikeikkaan ja sen tuomaan tunnemyrskyyn – mutta myös toiveikkuuteen.

– Me ollaan nyt tämän ikäsiä, niin vielä ehtii jotain muutakin. Ihan mitä vaan, Paula Vesala tiivistää PMMP:n jäsenten tulevaisuuden, uuden alun.