Hallitus ei päässyt tänään yhteisymmärrykseen EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.
Asia oli esillä aamulla EU-ministerivaliokunnan kokouksessa. Keskustelu Suomen kannasta jatkuu alkuviikosta.
EU:n komissio on esittänyt kaksi vaihtoehtoa niin sanotun Dublin-sopimuksen uudistamiseen. Molemmat vaihtoehdot ovat Suomelle hankalia, sillä kumpaankin sisältyy ajatus pysyvistä turvapaikanhakijakiintiöistä. Komission lähteiden mukaan kiintiöiden olisi oltava myös pakollisia.
Suomen hallitusohjelman mukaan turvapaikanhakijakiintiöiden on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Suomi äänesti tyhjää, kun väliaikaisista kiintiöistä viime syksynä päätettiin.
Maakohtaiset kiintiöt ovat olleet erityisen vaikea pala perussuomalaisille. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoi eilen, ettei hyväksy pysyvää eikä pakollista järjestelyä vastuunjakoon.
– Mistään pysyvästä taakanjakomekanismista EU:n hoitamana ei tule mitään, eikä Suomi sellaista aja, Soini sanoi politiikan toimittajien tilaisuudessa.
Komission vaihtoehdot närästävät
Dublin-uudistusta valmistellaan, sillä pakolaiskriisi on murentanut nykyisen sopimuksen pääperiaatteen.
Nykykäytännön mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä maassa, johon tulija ensin saapuu. Etulinjassa oleva Kreikka on ajautunut kaaokseen, eikä ole kyennyt hoitamaan velvoitteitaan asiassa.
Komission ensimmäinen vaihtoehto lähtee siitä, että nykykäytännöstä pidetään kiinni, mutta kriisitilanteita varten perustetaan pysyvä vastuunjakomekanismi. Sen avulla turvapaikanhakijoita voidaan siirtää kuormittuneesta maasta toiseen.
Vastaavasta järjestelystä on jo sovittu, mutta vain väliaikaisena menettelynä. Ongelma on, että päätöksen toimeenpano on pahasti jumissa vahvan vastarinnan takia.
Toinen vaihtoehto on mullistavampi uudistus, jossa kaikki turvapaikanhakijat jaetaan keskitetysti maakohtaisten ja pysyvien kiintiöiden mukaan.
Hallituslähteiden mukaan Suomi voi hyväksyä korkeintaan ykkösvaihtoehdon, eikä välttämättä sitäkään sellaisenaan. Jotkut EU-maat eivät halua kumpaakaan vaihtoehtoa. Vastustus on rajuinta itäisen Keski-Euroopan maissa kuten Unkarissa ja Slovakiassa.