Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely sai ensimmäisenä päivänä aikaan yleisöryntäyksen. Yhteen näyttelyn maalauksista liittyy huima rakkaustarina, josta ei puutu värikkäitä käänteitä.
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avautui eilen perjantaina Suomen kansainvälisesti tunneimpiin kuuluvan taiteilijan Albert Edelfeltin suurnäyttely.
Näyttelyssä on esillä vajaat 230 teosta, joista useita ei ole aiemmin nähty Suomessa.
Edelfelt-näyttelystä odotetaan Ateneumille yleisömenestystä. Se houkutteli jo avajaisaamunaan Ateneumin lähes täyteen.
Albert Edelfeltin maalama kirjailijatar Elsa Lindbergin muotokuva vuodelta 1898 on esillä Ateneumin taidemuseossa (Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria.)
Lue myös juttu huhtikuulta: Ateneum avaa ovensa yli vuoden tauon jälkeen
Muotokuvan kirjailijatar rakastui prinssiin
Tunnettujen klassikkojen, kuten Lapsen ruumissaaton, lisäksi mukana on useita teoksia, joita ei ole aiemmin Suomessa nähty.
Esillä on myös runsaasti muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan merkkihenkilöistä ja taiteilijakollegoista.
Näyttelyn kuraattori Anna-Maria Pennanen kertoo, että yksi tarinaltaan koukuttavimmista on Elsa Lindbergin pastellimuotokuva vuodelta 1898. Sekin on esillä Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.
Taulu johdatti aikoinaan yhteen muotokuvan naisen, eli suomalaisen, ruotsiksi kirjoittaneen kirjailijan ja toimittajan Elsa Lindberg-Dovletten, ja persialaissyntyisen prinssin ja diplomaatin Arfa Mirza Riza Khanin, jotka matkustivat samalla laivalla Helsingistä Tukholmaan.
Lindberg-Dovlettella oli laivalla mukanaan Edelfeltin hänestä maalaama muotokuva, jonka hän halusi viedä maasta.
– Hän antoi laivassa kuvan prinssille. Teos oli hauras ja hän ajatteli, että se selviää Tukholman päässä paremmin maihin, jos prinssi vie sen, Pennanen kertoo.
Prinssi ottikin maalauksen hoitoonsa ja vei sen mukanaan Tukholman Grand-hotelliin, jossa hän asui.
– Kun Elsa haki teosta sieltä, hän tutustui samalla prinssiin paremmin – ja kuinka ollakaan, tästä syntyi rakkaustarina ja he menivät naimisiin.
Pariskunta asui elämänsä aikana muun muassa Persiassa ja Konstantinopolissa, jossa Lindberg-Dovlette eli haaremissa.
Kirjailijatar Elsa Lindbergin muotokuvaan liittyy mielenkiintoinen tarina. Tässä kuvassa vasemmalla yksityiskohta taulusta ja oikealla taulun kokonaisuudessaan.
Teos päätyi Helsingin näyttelyyn kierrettyään maailman näyttelyjä
Kun Edelfelt-näyttelyä koottiin Ateneumissa, teoksen kohtalo oli vaakalaudalla, koska kuraattorit eivät tunteneet tauluun liittyvää tarinaa.
– Kun näyttely oli tulossa Pariisiin, yksi Elsan sukulaisista otti yhteyttä heihin ja vei näytteille tämän pastellimuotokuvan. Kun Göteborgin näyttelyn myötä koko tarina alkoi avautua enemmän, meille oli itsesään selvää, että me otamme niin tämän kuin meidän oman öljyvärimuotokuvankin Elsa Lindbergistä mukaan meidän näyttelyymme.
Lue myös juttu vuodelta 2019: Mestarimaalari Edelfeltin maalaus löytyi kuolinpesästä – taideaarre huutokaupattiin sievoisella summalla
Lindberg-Dovlette kirjoitti haaremin naisista
Elsa Lindberg-Dovlette, myöhemmin prinsessa Mirza Riza Khan, kirjoitti muun muassa romanttisia romaaneja.
Suomeksi käännettyjä ovat esimerkiksi Haaremin ristikon takaa: pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona, Häät Bosporin rannalla: Haaremin ristikon takaa 2, Naisia minareettien kaupungista: Lehtiä nuoren turkkilaisnaisen mietekirjasta, Kaikissa sävellajeissa ja Viulutyttö.
Mirza Riza Khan toimi Persian edustajana Haagin ensimmäisessä rauhankonferenssissa vuonna 1899. Tämän jälkeen hän oli Persian lähettiläänä Pietarissa. Vuonna 1928 hänestä tuli Persian lähettiläs pohjoismaihin. Hänet akreditoitiin samalla lähettilääksi myös Suomeen.
Mirza Riza Khan oli myös useiden tieteellisten seurojen jäsen, rauhanaatteen kannattaja ja taiteen keräilijä. Hän kuoli vuonna 1937. Elsa Lindberg-Dovlette kuoli Wikipedian mukaan Tukholmassa vuonna 1944.
Edelfelt-näyttely on esillä Ateneumissa syyskuun puoliväliin saakka. Lindberg-Dovlettesta on näyttelyssä kaksi muotokuvaa.