Nordean holveista löytyy huima taideaarre, joka paljastaa suomalaisuuden ytimen

Didrichsenin näyttely esittelee pankkitaidetta, joka on kuin ikkuna Suomen historiaan. Ikkunasta näkee, kuinka suomalaisista tuli se kansa, joka se nykyään on.

Seinällä roikkuu näyttävä teos, jossa on isot kehykset. KOP oli vielä olemassa vuonna 1961, kun pankissa keksittiin, että tämä pitää saada pankkiholviin.

Tämä on Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-suurtöistä viimeinen, kertoo Didrichsenin taidemuseon kuraattori Iiris Markkola.  

Öljyvärimaalaus vuodelta 1907 on nimeltään Purren valitus.

– Hän on tehnyt muutamia pienempiä töitä tämän jälkeen, mutta jos katsotaan aihetta, niin tämä ei ole suoraan mistään tietystä runosta. Sammon ryöstössä puhutaan tällaisesta sotaveneestä, joka itkeskelee sitä, että ei ole koskaan päässyt mukaan sotaretkelle, Markkola kertoo. 

– Tämä ei ole se sama vene, vaan Gallen-Kallelalla on tähän oma tarina. Usein hän otti näihin Kalevala-teoksiin omakohtaisen näkemyksensä. Hän mietti niitä kohtia Kalevalasta, jotka häntä puhutteli.

Markkolan mukaan Gallen-Kallelalla oli itsellään vuonna 1907 elämänvaihe, että Suomi poltteli jalkojen alla. 

– Oli kova kaukokaipuu. Hän oli nähnyt kurkiauran lentävän järven yllä, ja hänelle tuli tunne, että hän on itse yksin rämeeseen jätetty kurki, Markkola kertoo.

– Gallen-Kallela oli saanut hirveästi lohtua siitä, että hän oli maalannut tällaisen kalevalaisen aiheen, jossa on vanhempi soturi, joka nojaa veneeseensä muistellen menneitä suuruuksiaan. 

Mielikuva Suomesta

Nordean taidesäätiöllä on yli tuhannen teoksen kokoelma, mutta se on sulauma yli 30 liikepankin kokoelmista. 

–  Pankkien kokoelmissa on kuvattu paljon suomalaista maisemaa. Meidän näyttelyssämme se on yksi pääteemakin, miten taidesäätiön näyttelyssä näyttäytyy muuttuvan maan maisemat, Iiris Markkola kertoo.

Pankit ovat seurannut myös suomalaisia taidehistoriallisia ilmiöitä. Modernismi on vahvasti edustettuna. 

–Tietysti Schjerfbeck on yksi modernismin uranuurtajista ja hyvin rakastettu ja omaa matkaansa kulkenut taiteilija, sanoo Iiris Markkola Schjerfbeckin Hiljaisuus -teoksen edessä.

– Teoksilla luodaan mielikuvaa siitä, miltä Suomi näyttää, ja mikä on se suomalainen kansallismaisema.