Edistyksellinen, mutta julmetun kallis migreenilääke saa pian Kela-korvattavuuden – "Ei minulla olisi mitenkään varaa maksaa lääkkeestä 1 200 euroa kuukaudessa"

Noin 10-15 prosentille suomalaisista on diagnosoitu migreeni. Sen yleisyydestä huolimatta ennakkoasenteita sairautta kohtaan on yhä.

– Ne, jotka eivät ole itse migreeniä kokeneet, saattavat sanoa, että "ota burana, älä ole hysteerinen, mene sänkyyn, sehän on vain päänsärky", kertoo järvenpääläinen Susanna Soikkeli.

Soikkeli on sairastanut migreeniä kymmenen vuotta. Migreenikohtaukset voivat iskeä täysin takavasemmalta, eikä kyse ole vain pikku päänsärystä. Pahimmillaan kohtaukset vievät jalat alta ja puhekyvyn.

– Sosiaalinen elämä on aika haastavaa, koska en uskalla sopia kenenkään kanssa mitään. Aina on kohtauksen riski, koska niitä ei osaa ennakoida. Lapsetkin ovat oppineet jo sen, että mennään vain jos äidin migreeni antaa periksi, hän kuvailee.

Työnantaja on kuitenkin joustava sairauden suhteen. Soikkeli työskentelee Sipoossa sijaitsevalla islanninhevostallilla, jossa kaviokkaat kaverit rauhoittavat ja ehkäisevät kohtausten syntymistä stressin kautta.

Uudenlaiset lääkkeet tuloillaan

Migreenin täsmälääkkeissä edelliset läpimurrot on tehty 1990-luvulla, jonka jälkeen estolääkkeiden kehitys on junnannut enemmän tai vähemmän paikallaan.

Lääkemarkkinoille on tekemässä tuloaan nyt kuitenkin uudenlaisia biologisia estolääkkeitä usealta eri valmistajalta. Ensimmäinen niistä, lääkevalmistaja Novartiksen Aimovig-lääke sai Suomessa myyntiluvan viime syksyllä. Toistaiseksi se on apteekin hyllyssä vielä ainut laatuaan.

– Nämä lääkkeet näyttäisivät olevan selvä edistysaskel migreenin estohoidossa. Merkittävää on se, että ne on suunniteltu migreeniä varten; aiemmin käytössä olevat lääkket oli suunniteltu jotain muuta, kuten verenpainetta tai kipua varten, kertoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HYKSistä.

Vaikuttava vasta-aine on erenumabi, joka salpaa kipua tuottavan CGRP-peptidin toiminnan. Lääke muun muassa estää kipua välittävien hermosignaalien kulkua, mikä ehkäisee migreenin syntymistä. Ihonalaisena pistoksena otettavia lääkkeitä on edeltänyt vuosien tutkimustyö, joista saatu näyttö on ollut erikoislääkärin mukaan vankkaa.

– Lääkkeen teho tulee nopeasti esiin, usein se nähdään jo viikossa. Vasteen nopeus on kyllä uutta ja tosi hieno asia. Nykylääkkeillä pitää kuukausi tai pari syödä ennen kuin näkee, toimivatko ne. Samalla voi jo tulla ikäviä sivuvaikutuksia. Huomattava etu on myös, että uudet lääkkeet ovat poikkeuksellisen hyvin siedettyjä verratessa nykyisiin lääkkeisiin. Tutkimuksissa haittavaikutukset ovat olleet ihan lumetasoa, Kallela kertoo.

Migreeni on sairautena ja oireineen hyvin yksilöllinen, eivätkä samat pelisäännöt päde jokaiseen siitä kärsivään. Varsinkaan 90-luvun perua olevien triptaanien toimivuus ei aina ole ollut taattu. Susanna Soikkelille on koitunut pahimmillaan sivuoireita, jotka ovat vieneet päivystykseen asti. Kokemukset biologisesta estolääkkeestä ovat olleet positiivisia.

– Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen olen voinut elää melkein normaalia elämää. Lääke antaa toivoa migreenipotilaille, hän sanoo.

Ongelmana korkea hinta, Kela-korvaus helpottaa

Aimovigista saadut tulokset ovat olleet kannustavia, mutta migreenipotilaan riesana on ollut korkea hinta. Yksittäisen pistoksen (70 mg) hinta on apteekeissa lähemmäs kuuttasataa euroa, ja pistoksia voi tarvita kaksi kuukaudessa.

Huhtikuussa helpotusta on luvassa. Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) päätöksestä Aimovig tulee Kela-korvattavuuden piiriin tietyin ehdoin. Potilaalla on oltava esimerkiksi vähintään kahdeksan migreenipäivää kuukaudessa. Hänen on myös pitänyt kokeilla vähintään kahta migreenin estoon käytettävää lääkevalmistetta heikolla menestyksellä.

Kalliissa lääkkeessä kuluttajan vuotuisen omavastuun hintakatto (572 euroa vuodessa) ylittyy nopeasti, jonka jälkeen yhden lääkeannoksen omavastuu potilaalle jää 2,5 euroon. Päätös korvattavuudesta on otettu vastaan ilolla.

– Ei minulla olisi mitenkään varaa maksaa sitä 1 200 euroa kuukaudessa. Korvaus mahdollistaa sen, että voin käydä töissä ja elää normaalia elämää, Susanna Soikkeli sanoo.

Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta pitää Kela-korvattavuuden saamista lääkkeelle hyvin merkittävänä. 

– Kun on pitkän tieteellisen tutkimustyön perusteella onnistuttu kehittämään ensimmäinen täsmälääke suoraan migreenin estoon, niin se pääsee myös sitten niiden ihmisten käyttöön, jotka siitä eniten hyötyvät. 

Yleisin työkykyä heikentävä sairaus

Vaikka ainakin joka kymmenes suomalainen on saanut migreenistä diagnoosin, Hietarannan mukaan siitä kärsivien määrä voi todellisuudessa olla suurempikin.

Viime vuonna migreenin arvioitiin olevan yleisin työkykyä heikentävä sairaus Suomessa, toiminnanjohtaja kertoo. Paitsi inhimillistä kärsimystä, siitä koituu yhteiskunnalle kosolti haittaa menetettyinä työtunteina.

Tästä huolimatta migreenistä tiedetään yllättävän huonosti, ja sairauteen liittyy tietynlaista stigmaa.

– Migreeni koskettaa kuitenkin jokaista meistä, sillä kaikilta löytyy lähipiiristään, perheestään tai työkavereista joku migreeniä sairastava. Tässä tietoisuuden levittämisessä riittää meillä yhdistyksessäkin tehtäväkenttää, Hietaranta sanoo.