27-vuotias Hanna Sarkkinen (vas.) ja 29-vuotias Wille Rydman (kok.) ovat niitä uusia alle 30-vuotiaita kansanedustajia, joita on ehditty jo tituleerata Suomen nuorina toivoina.
Oululainen Sarkkinen ei nimityksestä oikein välitä.
– Ehkä sillä halutaan ilmaista toive uudesta poliittisesta kulttuurista, ja toisaalta nyt tulee uusia politiikan tekijöitä, joita kohtaan on odotuksia, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen ei ole kenties suurelle väelle vielä niin tunnettu kuin kokoomuksen Wille Rydman, jonka melko kärkevätkin lausahdukset nousivat otsikoihin jo vuosia sitten, kun hän toimi kokoomusnuorten puheenjohtajana.
Vuonna 2010 Rydman sanoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että monikulttuurisuus ei ole Suomelle hyvä asia, ja että kiintiöpakolaisten ottaminen maahan tulisi lopettaa.
27-vuotias Hanna Sarkkinen on vasemmistoliiton uusi kansanedustaja.
Yhtä provokatiivisia lausuntoja on tuskin odotettavissa kansanedustajan tuolista.
Eduskuntaan lukuisia nykyisiä ja entisiä nuorisopoliitikkoja
Eduskuntaan valittiin peräti kolme kokoomusnuorten entistä puheenjohtajaa ja lisäksi nykyinen KNL-johtaja Susanna Koski. Rydmanin lisäksi uusista kansanedustajista myös Kai Mykkänen ja Antti Häkkänen.
Myös muiden puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat nousivat rytinällä eduskuntaan (Li Andersson Vasemmistoliitto, Joona Räsänen SDP, Ozan Yanar Vihreät). Keskustalta eduskuntapaikan kaappasi Antti Kurvinen, keskustanuorten puheenjohtaja vielä vuonna 2013.
– Nuorisopolitiikassa ei kenenkään tarvitse tehdä kompromisseja, mutta "oikean politiikan" puolella pitää myös sovitella kantoja yhteen muiden kanssa, että saadaan enemmistö jonkun asian taakse, Rydman sanoo.
– Tämän kaltaisessa politiikassa kovinkaan provosoiva tyyli ei yleensä johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, hän jatkaa.
Myös Sarkkinen arvelee, että isolla areenalla täytyy olla huolellisempi antaessaan lausuntoja.
– Kaikkiin kommentteihin kiinnitetään aivan eri tavalla huomiota. Mutta en aio alkaa mitenkään omaa linjaani tai toimintaani muuttamaan ja olen toki aina pyrkinyt toimimaan politiikassa vastuullisesti, Sarkkinen täsmentää.
Muuttuvatko kaikki poliitikot sitten kansanedustaja-aikanaan tylsiksi lausuntoautomaateiksi?
– En usko, että on järkevää lähteä liiaksi pehmittelemään tai tavoittelemaan kuviteltua keskitietä. Katson, että suomalaiset ovat edelleenkin sellaisia, että he arvostavat enemmän rehellistä totuuden puhujaa kuin epäluotettavaa mielikuvien maalaajaa, pohtii Rydman.
Wille Rydman
- Syntynyt 2.1.1986
- Kertonut perustaneensa puolueen jo päiväkotiin 5-vuotiaana
- Lauloi 1990-luvun lopulla Cantores Minores -poikakuorossa
- Suunnitteli säveltäjän uraa Kari-isoisänsä tapaan, suuri oopperan ja Wagnerin ystävä
- Helsingin kaupunginvaltuutettu
- Suoritti valtiotieteiden maisterintutkinnon kahdessa vuodessa 2006–08
Hanna Sarkkinen
-syntynyt 18.4.1988
- vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja (historian nuorin) vuodesta 2013
- 2014 eurovaaleissa 4. suurin äänipotti puolueessaan (7342)
- työkokemusta myyjän ja järjestösihteerin työstä
- filosofian maisteri Oulun yliopistosta 2014, pääaineena aate- ja oppihistoria
– Osittain mediajulkisuus voi johtaa siihenkin, että ollaan ylivarovaisia, mutta pitää olla itsekin tarkkana siinä, että puhuu kansankielellä ja asioista niiden oikeilla nimillä, Sarkkinen sanoo.
Eduskunta talona on Rydmanille jo tuttu, sillä hän on työskennellyt siellä kansanedustajan avustajana ja kokoomuksen ryhmäkansliassa kansainvälisten asioiden sihteerinä.
Haastattelun aikana Sarkkinen kiirehtii asuntonäyttöön. Kansanedustajuus mullistaa Sarkkisen arkea, sillä ensi viikosta alkaen hän muuttaa Helsinkiin.
Politiikkaa Sarkkinen on tehnyt täyspäiväisesti jo viimeiset pari vuotta Oulun kunnallispolitiikassa ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana.
Rydman sanoo odottavansa pääsevänsä ratkomaan tärkeimpänä pitämäänsä Suomen talouden tilaa. Sarkkinen puolestaan toivoo ylipäänsä, että kansanedustajan työssä voitaisiin tarkastella asioita enemmän argumenttien ja käsiteltävän asian pohjalta eikä sen, kuka asian sanoo.