Eeva Lehtimäen kommentti: Hetki lyö –puhe valmiuslaista on herättelyä, ellei jopa pelottelua – vieläkö Uudenmaan joulun voi pelastaa?

Eeva-Lehtimaki-high-res-1
Kuva: ROB ORTHEN
Julkaistu 26.11.2020 14:30(Päivitetty 26.11.2020 19:18)
Toimittajan kuva

Eeva Lehtimäki

@EevaLehtimaki

Marraskuun 26. päivä kannattaa laittaa muistiin. Tuntuu kuin olisi katsonut tiedotustilaisuutta viime keväältä. Hetki lyö, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Mitään keinoja ei suljeta pois, ei edes poikkeusolojen julistamista ja valmiuslain käyttöönottoa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vetosi tänään painokkaasti alueisiin ja suomalaisiin, että kaikki mahdolliset rajoitustoimet otetaan käyttöön etupainotteisesti.

Muualla Euroopassa on jo nähty, miten kaupunki ja maa toisensa jälkeen on sulkeutunut uudelleen koronapandemian vuoksi. 

Täällä asiat ovat vielä hyvin. Samaan aikaan terveydenhuollon ammattilaiset laskevat jo skenaarioita, miten nopeasti sairaalat alkavat kuormittua nykyisellä tartuntatahdilla.

Hallituksen muistion mukaan toissa päivänä koko maassa sairaalahoidossa oli 120 tartunnan saanutta, tehohoidossa olevien määrä oli 15. Uudellamaalla sairaalahoidossa on jo 88 koronapotilasta. Nuorin heistä on 27-vuotias ja vanhin 83-vuotias.

THL:n mukaan Suomessa on raportoitu 496 uutta koronavirustartuntaa. Kahden viikon aikana tauti on iskenyt 4606:een suomalaiseen.

Määrät voivat tuntua pieniltä, varsinkin jos niitä vertaa muihin Euroopan maihin.

Jokainen koronapotilas on liikaa. HUS:n johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan yksi tehohoidossa oleva potilas tarvitsee päivässä viiden hoitajan työpanoksen. Vuodeosastopotilas puolestaan tarvitsee 2–3 hoitajaa. Näin jokainen voi laskea, mitä pienetkin muutokset sairaalahoitoon päätyvissä, vakavammissa tartunnoissa tarkoittavat sairaaloille.

Kovimmat otteet ovat nyt käytössä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, jotka ovat koronan leviämisvaiheessa. Ihmisten kohtaamiset yritetään vetää minimiin.

Suljetaanko Uusimaa taas kuten keväällä?

Pääministeri puhuu ryhtiliikkeestä ja uusien koronakeinojen tehoa tarkkaillaan kahden viikon ajan.

Samaan aikaan ministeriöt kuitenkin jo valmistautuvat myös vaihtoehtoon, että maahan julistetaan poikkeusolot ja valmiuslaki otetaan käyttöön. Marinin sanoin virkamiehet valmistelevat jo luurankoversioita asetuksista, joilla valmiuslaki saadaan käyttöön tarvittaessa nopeasti. Koronan pentele ei noudata hallinnollisia aikatauluja. 

Hallitus vakuuttaa, ettei se ota poikkeusoloja ja valmiuslakia käyttöön vain varmuuden vuoksi ja kevein perustein.

Terveydenhuollon toimintakyvyn turvaaminen kriisitilanteessa ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen ovat syitä, joihin nykyinen lainsäädäntö ei anna valtuuksia.

Viranomaisilla olisi käytössä nykyistä laajempi koronataistelun työkalupakki, jos tartuntatautilain muutokset olisi jo saatu ensin eduskuntaan ja sitten voimaan. Näin toimia voitaisiin kohdistaa alueellisesti paremmin ilman järeintä asetta eli kriisiajan valmiuslakia.  Tartuntatautilain muutos antaisi viranomaisille valtuudet sulkea tarvittaessa esimerkiksi yksityisessä omistuksessa olevia toimintoja ja tiloja.

Kyllä. Kyse on vaativasta lakihankkeesta, mutta on pakko ihmetellä, miksi muutostyö on edennyt näin nihkeästi. Nukkuivatko hallitus ja virkamiehet ruususen unta kesän helpon tautitilanteen vuoksi? Koronan toisen aallon todennäköisyys oli kuitenkin tiedossa.

Viranomaiset voivat pistää julkiset tilat kiinni, rajoittaa urheilua ja liikuntaa, kieltää yleisötilaisuudet ja patistaa toisen asteen opiskelijat taas etäopetukseen.

Puhe valmiuslaista on myös suomalaisten herättelyä, ellei peräti pelottelua.

Erityisesti Uusimaa joutuu jännittämään miten käy joulun ja rajoitetaanko täällä liikkumista kuten keväällä. Tänään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jo suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Uudellemaalle.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri puolestaan suositti alueen asukkaita välttämään tarpeetonta matkustamista leviämisvaiheen alueelle tai alueelta peräti 7.1. asti.

Uusimaa alkaa siis olla ulkopuolelta eristetty pelkillä suosituksilla ilman valmiuslakia. 

Maskikurittomuus seis

Tehokuurista ei ole hyötyä, jos itse kukin lipsuu tai ottaa erivapauksia. Liian moni painelee vielä ympäriinsä esimerkiksi ilman maskia kuin uhmaikäinen lapsi. 

Aina on tietysti hyvä muistaa, että on myös ihmisiä, jotka eivät pysty terveyssyistä käyttämään kasvosuojaimia. Mutta niin paljon heitä ei voi olla kuin julkisissa liikennevälineissä ja ostoskeskuksissa vielä näkee.

Pääministeri on vedonnut, samoin tasavallan presidentti, sosiaali- ja terveysministeriö ottanut alueet vierihoitoon ja lähettänyt ohjauskirjeen mitä nyt pitää tehdä. Alueet ovat laittaneet toivottavasti hösseliksi.

Nyt vain pitäisi olla hissukseen. Keväällä pääministeri astui ilta toisensa jälkeen suomalaisten koteihin. Painokas puhe tepsi. Otimme taudista niskalenkin. Uskoimme ohjeita ja vetoomuksia. 

Entä nyt kun marraskuun painaa muutenkin? Vieläkö meillä on malttia vetäytyä?

Tekstiä korjattu kello 19.18. Uudenmaan sairaalahoidon potilasmääräksi päivitetty 88 potilasta. Vanha luku oli 83 potilasta.

Tuoreimmat aiheesta

Kommentti