Oppositio murjoi EU:n elpymispakettia, kun eduskunta väänsi aiheesta keskiviikkona. Keskustelu oli odotetun kipakkaa ja kriittistä, mutta yllättävän asiallista, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Perusuomalaiset ovat ottaneet EU:n elpymispaketin kuntavaaliaseekseen ja ryhmäpuhuja Jani Mäkelä (ps.) ei säästellyt retoriikassa manaamalla pötypuheiksi 750 miljardin paketin kertaluonteisuuden, tarkkarajaisuuden ja kyvyn elvyttää ja nostaa koronan kurittamat EU-maat takaisin jaloilleen.
Perussuomalaiset ei löydä ratkaisusta mitään hyvää, mutta uskottavimmin tällä hetkellä EU:n tulonsiirtoa, yhteisvelkaa ja jopa horisontissa häämöttävää liittovaltiota vastustaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Essayah muistutti, että EU:n omia sääntöjä venyttävä paketti hyödyttää sekä EU:n liittovaltiokehityksen kannattajia että niitä, jotka haluavat romuttaa koko eurooppalaisen yhteistyön. Ääripäät etenevät.
Ollako vai eikö olla EU-paketin puolella?
Suurimmassa pulassa kantojensa kanssa on kokoomus, Suomen EU-myönteisimmäksi mielletty puolue. Kokoomus jättäytyi myös pois perussuomalaisten, KD:n ja Liike Nytin yhteisestä välikysymyksestä.
Kokoomus yritti moittia urheasti paketin heikkouksia, mutta Petteri Orpon joukkueen kritiikki jäi ponnettomaksi, kun kaverit sivuilla painavat sata lasissa ohi. Ratkaisuksi ei näissä kisoissa riitä, että Orpoa unionin kannattajana korpeaa, että paketti oli neuvoteltu niin huonosti.
Myöskään valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tai pääministeri Sanna Marin (sd.) eivät saaneet itsestään irti varsinaista elvytysrahaston ylistyslaulua. Tunnelma muistuttaa enemmän valintaa ruton ja koleran välillä. Ilman yhteistä elvytystä monet maat olisivat saattaneet ajautua finanssikriisin jälkeiseen Kreikka-kurjuuteen, pääministeri muistutti.
Kurjasti voiva EU tarkoittaa myös kurjia aikoja suomalaiselle vientiteollisuudelle.
– Jos EU jää laahaamaan lamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan juostessa karkuun, jumiutuisi Suomikin taantumaan ja siitä tulisi kallis lasku, Vanhanen kiteytti paketin tarpeen eduskunnassa.
Kritiikkiä pakettia kohtaan
Paketti ei ole täydellinen. Kriitikot epäilevät, että jättiratkaisu ei jää tähän kertaan. Samoin arvostelua on herättänyt se, että arviot Suomen takaisin saamista tuista ovat kutistuneet matkan varrella puolella miljardilla eli arviolta kahteen miljardiin.
Suomi on hoitanut sekä pandemian torjunnan että taloutensa hyvin, mutta maksaa siitä kutistuvina tukina. Suomen lopullinen osuus ratkeaa vasta kesällä 2022.
Elvystysepäilyt alas maaseututuilla
Elpymisrahasto ei ole helposti nieltävä pala hallituspuolue keskustalle. Ryhmyri Antti Kurvinen muistutti, ettei hän ole kiilusilmäinen EU:n kannattaja.
Balsamia kepulaiset hakevat siitä, että kylkiäisenä on luvassa tukia maaseudulle EU:n budjetista. Niillä voi iskeä maakunnissa rynnistäviä EU-vastaisia persuja päin.
Eniten ymmärrystä elpymisrahastolle näyttää löytyvän nyt vihreissä. Jäsenmaiden pitää käyttää elvytysrahat niin, että ne tukevat talouskasvua ja työllisyyttä. Isossa roolissa on digitaalisaation vauhdittaminen.
Eniten vihreitä houkuttaa kuitenkin se, että vähintään 37 prosenttia varoista olisi tarkoitus ohjata vihreän siirtymän tukemiseen eli ilmastonmuutosta hidastaviin toimiin.
Asiantuntijoilta tukea
Selvä enemmistö MTV Uutisten kyselyyn vastanneista ekonomisteista arvioi EU:n elpymispaketin hyödyt Suomen taloudelle haittoja suuremmiksi. Vain kaksi vastaajaa piti haittoja suurempina kuin hyötyjä, mutta veto-oikeuden käyttäminen paketin kaatamiseksi ei olisi heistä järkevää.
MTV Uutisten kyselyyn vastasi 22 kansantaloustieteen ja taloustieteen professoria eri yliopistoista, tutkimuslaitosten johtajia sekä pankkien, työmarkkinajärjestöjen ja eläkeyhtiöiden pääekonomistia.
Keskustelu elpymisrahasto käy kuumana koko kevään, myös muualla Euroopassa.
Olisi kiinnostavaa selvittää suhtautuvatko suomalaiset myös tämän jälkeen myönteisesti EU-jäsenyyteen.
Voi sanoa, että EU:n yhtenäisyys ja talouden selviäminen on se hinta, jonka tämän kerhon jäsenyydestä joutuu maksamaan.