Selvä enemmistö MTV Uutisten kyselyyn vastanneista ekonomisteista arvioi EU:n elpymispaketin hyödyt Suomen taloudelle haittoja suuremmiksi. Vain kaksi vastaajaa pitää haittoja suurempina kuin hyötyjä, mutta veto-oikeuden käyttäminen paketin kaatamiseksi ei heistäkään olisi ollut järkevää.
Elpymispaketissa on kyse 750 miljardin euron lainasta, jonka EU-komissio ottaa markkinoilta ja jakaa jäsenmaille lainoina ja avustuksina. Suomi saa potista avustuksia viimeisimpien arvioiden mukaan 2,7 miljardia euroa lähivuosien aikana. Lainan takaisinmaksuun Suomi osallistuu yhteensä noin 6,6 miljardilla eurolla, joka kerätään korotettuina EU-jäsenmaksuina vuosina 2028–2058.
Jäsenmaiden on tarkoitus käyttää elvytysrahat niin, että ne tukevat talouskasvua ja työllisyyttä. Rahankäyttösuunnitelmien pitää perustua komission antamiin maakohtaisiin suosituksiin ja vähintään 20 prosenttia on suunnattava digitalisaation vauhdittamiseen.
Vähintään 37 prosenttia varoista ohjataan vihreään siirtymän tukemiseen eli niillä tuetaan talouden rakennemuutosta ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Suunnitelmat on hyväksytettävä komissiolla ja muilla jäsenmailla.
MTV Uutiset lähetti kyselyn paketin hyödyistä ja haitoista joukolle kansantaloustieteen ja taloustieteen professoreita eri yliopistoista, tutkimuslaitosten johtajia sekä pankkien, työmarkkinajärjestöjen ja eläkeyhtiöiden pääekonomisteja. Vastauksia kertyi 22 kappaletta.
Luottamus, vakaus ja palautuminen toistuvat vastauksissa
Kyselyyn vastanneiden ekonomistien keskuudessa vallitsee lähes yksimielisyys siitä, että elpymispaketista on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun katsotaan koko Euroopan taloutta. Näin arvioi kaksikymmentä ekonomistia, yksi ei osannut sanoa ja yksi piti hyötyjä ja haittoja suunnilleen yhtä suurina.
– Päätöksellä oli jo syntyessään talousluottamusta vahvistava vaikutus, ja itse paketin vaikutus on elvyttävä keskipitkällä aikavälillä, perustelee OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Moni yhtyy Heiskasen näkemyksiin. Suuri osa vastaajista arvioi paketin vakauttaneen koko EU- ja euroalueen taloutta ja poistaneen huolia uuden eurokriisin puhkeamisesta. Monen köyhemmän EU-maan elpyminen voisi jäädä ikään kuin puolitiehen ilman elpymispakettia, sillä ne saavat sen kautta halvempaa elvytysrahaa.
– Tällaisessa vakavassa talouden häiriössä tarvitaan finanssipoliittista tukea. Kun useiden EU-talouksien mahdollisuudet tukea talouskasvua ovat rajalliset korkeiden velkatasojen ja suurien alijäämien takia on rajalliset, niin tarvitaan yhteisvastuuta luottamuksen ylläpitämiseksi, arvioi työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
Finanssipolitiikan tärkeyttä korostaa myös makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta. Hän muistuttaa, ettei Euroopan keskuspankilla ole keinovalikoimassaan enää juurikaan rahapolitiikan toimia, kun ohjauskorot ovat jo nollassa.
Ekonomistit pitävät tärkeänä Euroopan talouden nopeaa elpymistä ja rahojen kohdentamista sovitulla tavalla muun muassa uusiin teknologioihin ja rakenneuudistuksiin. Tämä parantaa Euroopan mahdollisuuksia pärjätä maailmankaupan kilpailussa.
– Kansallinen elvytys tapahtuu usein ilman tällaista koordinaatiota. Silloin elvytyksen kohdentaminen lähtee maan omista, myös itsekkäistä tarpeista, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
"Yhteinen elvytys hyödyttää maita paremmin kuin itse tehty elvytys"
Suomi siis maksaa elpymispaketista korotettuina jäsenmaksuina euromääräisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin siitä saa. Suomen saaman avustuksen määrä on lisäksi pienentynyt alkuperäisistä arvioista noin puolella miljardilla, sillä Suomen talous on kärsinyt koronakriisistä aiemmin ennakoitua vähemmän.
Silti kolmetoista ekonomistia, selkeä enemmistö vastaajista, näkee paketin hyödyt Suomen taloudelle haittoja suurempina. Perustelut ovat pitkälti samanlaiset kuin hyödyistä koko Euroopan taloudelle. EU kun on Suomen tärkein vientimarkkina.
Moni laskee, että EU:n sisämarkkinoiden myönteinen kehitys hyödyttää Suomea enemmän kuin nettosummien perusteella näyttäisi, varsinkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
– Euroopan yhteinen elvytys hyödyttää yksittäisiä maita paremmin kuin pelkkä jokaisen maan itse harjoittama elvytys. Nyt nimenomaan torjutaan hyvin huonoa vaihtoehtoa eli syvää eurooppalaista taantumaa, jopa lamaa. Tästä Suomi tietysti hyötyy muiden mukana, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi.
Pieni maa hyötyy vapaakauppa-alueesta, mutta euromääräisesti elpymispaketin vaikutuksia on vaikea ellei mahdotonta mitata.
– Kiristyvä globaali talouskilpailu tekee EU:n mukanaan tuomat "skaalaedut" yhä tärkeämmiksi Suomen talouden kannalta, sanoo puolestaan Hankenin emeritusprofessori Tom Berglund.
Kriitikotkaan eivät olisi pakettia kaataneet
Elpymispaketin hyödyt ja haitat yhtä suuriksi Suomen taloudelle arvioi kolme ekonomistia. Haitallisena maamme taloudelle sitä pitävät kaksi vastaajaa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Suomen taloudelle olisi todennäköisimmin edullisempaa ottaa lainaa vain omissa nimissään elvytykseen, Brotherus sanoo.
Brotherus ja Kangasharju pitävät kuitenkin järkevänä valintana sitä, että Suomi osallistuu elpymispakettiin. Syyt löytyvät politiikasta.
– Elpymispaketilla tuetaan EU:n pysymistä poliittisesti yhdessä, vaikka suora rahallinen hyöty jääkin vähäiseksi tai jopa syntymättä, Kangasharju sanoo.
Brotherus korostaa, että kyseessä on kompromissi, kuten EU:n tekemät päätökset usein ovat. Vaikka Suomella olisi ollut mahdollisuus kaataa paketin syntyminen veto-oikeudella, olisi poliittinen hinta voinut olla kova, jos Suomi olisi sen yksin tehnyt. Myös tiukkaa talouskuria usein Suomen kanssa kannattaneet Ruotsi, Tanska, Saksa ja Hollanti kun lopulta kääntyivät elpymispaketin kannalle.
– Paketin voi nähdä myös osana EU:n sisäistä solidaarisuutta. Pitkällä aikavälillä voi tulla tilanteita, joissa Suomi kaipaa muilta apua, Brotherus sanoo.
"On erittäin ratkaisevaa, mihin ja milloin rahoja käytetään"
Suomen osallistumista pakettiin pitävät järkevänä myös kaikki muut kyselyyn vastanneet ekonomistit, yhtä "en osaa sanoa" -vastausta lukuun ottamatta.
Tällä kannalla ovat myös esimerkiksi pääekonomistit Penna Urrila EK:sta, Pasi Kuoppamäki Danske Bankista ja Heidi Schauman Swedbankista, jotka kaikki arvioivat elpymispaketin hyötyjen ja haittojen olevan Suomen taloudelle yhtä suuria. Schauman korostaa erikseen, että hänen vastauksensa perustuu siihen, ettei elpymispaketista tule pysyvää käytäntöä.
– On olemassa riski liittyen sen pysyvyyteen ja siirtymiseen tulonsiirtounioniin, hän varoittaa.
Urrilan ja Kuoppamäen näkemykset siitä, ettei Suomen olisi kannattanut kaataa pakettia, perustuvat myös mahdollisiin poliittisiin seurauksiin.
– EU-jäsenyyteen liittyy keskeisenä osana kompromissien hakeminen yhteisistä intresseistä ja samalla vaikeuksiin joutuneiden maiden tukeminen eri tavoin. Suomi vaarantaisi vakavasti pitkän aikavälin intressinsä – mahdollisuuden saada eri tavoin tukea EU:lta – jättäytymällä pois elpymisvälineestä, Urrila sanoo.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen muistuttaa, että talouskriisiä ei aiheuttanut huonosti hoidettu talouspolitiikka, vaan ulkoinen sokki: koronavirus. Siksi nyt on olemassa perusteet poikkeukselliselle yhteiselle finanssipolitiikalle.
– Elpymispaketin kokonaisvaikutuksen kannalta on erittäin ratkaisevaa, mihin ja milloin rahoja käytetään Suomessa ja muissa kansallisvaltioissa, hän sanoo.
Elvytyspaketin rahoja aletaan jakaa kesällä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) edusti Suomea viime heinäkuussa Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa EU-maiden johtajat päättivät elpymisvälineestä.