Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) piina al-Holista jatkuu vähintäänkin syksyyn, kunnes valtakunnansyyttäjän tekemä esitutkinta on valmis.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) eivät odotetusti nähneet estettä sille, että Haavisto jatkaa tehtävissään poliisitutkinnasta huolimatta.
Mutta monta muuta kysymystä jää roikkumaan ilmaan, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Perustuslakivaliokunta oli jälleen kovan paikan edessä käsitellessään tapaus Haavistoa. Lähtökohta ei ollut valiokunnalle mairitteleva, koska kymmenestä ministerivastuumuistutuksen allekirjoittajasta kaksi oli perustuslakivaliokunnan varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen.
Neljä vaalikautta kansanedustajana ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä toiminut Tapani Tölli (kesk.) muistutti MTV Uutisten haastattelussa aiheellisesti, että perustuslakivaliokunnan jäsenten on oltava erityisen tarkkoja omasta jääviydestään.
– En olisi itse allekirjoittanut muistutusta perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Ettei vain tulisi kuvaa, että henkilö olisi valmiiksi muodostanut kantaansa asiaan, jota valiokunta käsittelee, Tölli sanoi.
Politiikassa ei kannata koskaan väheksyä sitä, miltä asiat näyttävät ulospäin. Ja alkutilanne ei näyttänyt hyvältä perustuslakivaliokunnan arvovallan kannalta.
Valiokunta sai kuitenkin aikaiseksi yksimielisen päätöksen, mikä on tärkeää. Asian perusteellinen käsittely ja esitutkinnan aloittaminen hälvensi myös epäilyjä, että Haaviston tapaus olisi ollut läpihuutojuttu, koska hallituspuolueilla on enemmistö perustuslakivaliokunnassa.
Asian perinpohjainen selvittäminen on hyvä asia myös Haaviston itsensä kannalta.
Kosto herättää kysymyksiä
Valtakunnansyyttäjä tutkii nyt, onko Haavisto syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen. Käytännössä poliisin pitäisi kaivaa esiin eri osapuolia kuulustelemalla, miksi konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämistä toisiin tehtäviin oli tarpeen selvittää, vaikka hänen vastuultaan oli jo otettu pois al-Hol-asiat. Tähän kysymykseen kansanedustajat eivät saaneet yksiselitteistä vastausta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) kommentti oli vähintäänkin kysymyksiä herättävä.
– Mutta epäilyksen siemen jäi siitä, että mikä oli Haaviston vaikutin tässä asiassa. Muun muassa sellaista sanaa käytettiin kuin kosto.
Kosto. Näinkö ulkoministeriössä hommat hoituvat, jos sukset menevät ristiin?
Se on käynyt selväksi, että Pasi Tuomisella ja Pekka Haavistolla on ollut reippaasti erilaiset näkemykset, miten al-Holin leirin suomalaisten naisten ja lasten kotiutusta pitäisi selvittää ja valmistella.
Mutta miten ja millaisessa ilmapiirissä Pekka Haavisto jatkaa ministeriönsä johtamista, kun samaan aikaan poliisi tekee tutkintaa ministerin ja virkamiehen yhteenotosta?
Sama johtamisongelma on edessä myös sen jälkeen, kun prosessi on käyty läpi, vaikka se ei johtaisi valtakunnanoikeuteen. Eli millä tavoin asioita valmistellaan, miten ristiriitoja käsitellään ja millaista meininkiä on tiedossa, jos ministerin ja virkamiehen näkemykset eivät kohtaa ulkoministeriössä?
Presidenttipeli ja Haaviston tulevaisuus
Hallitusta Haaviston esitutkinta tuskin horjuttaa. Hallituksella on muitakin murheita, eikä kenelläkään ole tarvetta keikuttaa venettä ulkoministeriön sisäisillä ongelmilla. Entisen kokeneen ministerin mukaan hallituksen kannattaakin seurata tutkinnan etenemistä stoalaisella tyyneydellä.
Asiaan liittyy kuitenkin myös poliittisia ulottuvuuksia. Seuraavina kuukausina vihreiden kannatusta peilataan Haaviston tapauksen etenemiseen.
Toistaiseksi kohu asian ympärillä ei ole vaikuttanut Haaviston henkilökohtaiseen suosioon. Erilaisissa mielipidemittauksissa Haavisto on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi Sauli Niinistön jälkeen.
Presidentinvaalit ovat vasta 2024. Se on nykypolitiikassa ikuisuus. Haaviston suunnitelmista ei ole tietoa. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, kuinka sitkeä tahra al-Holista ja Haaviston toimintatavoista jää, jos nykyinen ulkoministeri mielii mukaan presidenttitaistoon.