Ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta yhteensä 42 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2016, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimusraportista.
Helsingin yliopiston tutkijan, suunnittelija Hannu Niemen mukaan ilmiö selittyy pääosin sillä, että rikollisuus on vähentynyt. Tätä taas selittää Niemen mukaan väestön ikärakenteen muutos.
– Kun ihmiset vanhenevat, polvi ei enää nouse. Rikollisuus on tyypillisesti nuorten aikuisten tekemää. Ikärakenteen muutos heijastuu rikollisuuskehitykseen positiivisesti, Niemi sanoo.
Koska suurin osa tehdyistä rikoksista on lieviä, rikollisuuden väheneminen näkyy pääosin alle kahden vuoden vankeusrangaistusten määrän vähenemisenä.
Alle kahden vuoden ehdottomia tuomioita jaetaan enää reilu puolet siitä, mitä vuonna 2004. Vankiloissa istuukin suhteellisesti aiempaa enemmän kovemman rangaistuksen saaneita.
– Vankiaines, joka tuomitaan vankilaan, on tämän myötä niin sanotusti koventunut.
Kaikkiaan vankeja, pois lukien tutkinta- ja sakkovangit, istui vankiloissa toissa vuonna päivittäin keskimäärin noin 2 500, noin viidennes vähemmän kuin vielä vuonna 2005. Samalla kun kovempia rangaistuksia saaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt, on myös elinkautisvankien määrä tuplaantunut vuodesta 2004.
Elinkautisvankeja istui vuoden 2016 alussa vankiloissa jo reilut 200. Kehitys johtuu pääosin siitä, että elinkautisvanki istuu kiven sisässä yhä pidempään. Kun vielä 1990-luvulla elinkautisvanki armahdettiin keskimäärin 10,5 vuoden istumisen jälkeen, on elinkautisen pituus ollut 2010-luvulla 14,6 vuotta.