Elinkeinoelämän keskusliitto odottaa hallitukselta vielä lisäselvityksiä siitä, kuinka paljon kustannuksia yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketista koituu yrityksille.
EK uskoo, että hallituksen päätös eläkeputken poistamisesta vahvistaa julkista taloutta ja parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.
Sen sijaan ratkaisun sisältyvät yrityksille määrättävät irtisanomissakot ovat elinkeinoelämän mukaan "äärimmäisen huolestuttavia".
Työmarkkinajärjestöt yrittivät hakea yhteistä ratkaisua työllisyyden parantamiseksi, mutta ne eivät siinä onnistuneet.
Lue myös: Hallitus pääsi sopuun eläkeputken poistosta – uudistusta vastustanut Li Andersson: "Kokonaisuus on siedettävä, mutta ei erityisen mieluisa"
SAK:n mukaan työhyvinvoinnin tuki jää niukaksi
Työntekijöiden keskusjärjestön SAK:n mielestä ratkaisu vaikuttaa kohtuullisen tasapainoiselta. Järjestö kiittelee muutosturvaa koskevia parannuksia, kun yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksen kesto pitenee ja käyttöön otetaan uusi irtisanomiskorvaus.
SAK:n mukaan muutosturva ottaa jatkossa huomioon paremmin pitkän työuran tehneiden koulutustarpeet. Osaamisen kehittäminen on tehokas keino, jolla ihmiset pääsevät jatkamaan työelämässä.
Sen sijaan työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tuen osalta hallituksen esitys jäi SAK:n mukaan niukaksi.
STTK pitää oikeana linjauksena keskellä koronakriisiä
Myös toimihenkilöiden STTK pitää hallituksen esityksiä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi kohtuullisen tasapainoisina palkansaajien turvan kannalta.
STTK ei hyväksy työttömien lisäpäivien poistamista eli niin sanotun eläkeputken tukkimista kokonaan. Kuitenkin päätös lopettaa se asteittain on järjestön mukaan oikea linjaus keskellä koronakriisiä.
STTK pitää Irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymisen nopeuttamista jo irtisanomisaikana erittäin hyvänä linjauksena.
Akava odotti yritysten suorempaa rahoitusvastuuta
Korkeasti koulutettujen Akava arvioi, että yksittäisen irtisanovan yrityksen suorempi rahoitusvastuu olisi selkeämmin ohjannut välttämään yli 55-vuotiaiden irtisanomisia.
Järjestö pitää hyvänä, että ratkaisussa otettiin ensimmäiset askeleet lisäkoulutuksen suuntaan.
Akavan mukaan hallituksen olisi pitänyt olla kuitenkin rohkeampi muissa työelämän kehittämiskysymyksissä.