Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlissa on jälleen odotettavissa näyttävää pukuloistoa. Vaikka ympäristö ei tänä vuonna ole juhlien varsinaisena teemana, nähdään linnassa myös ekologisesti tehtyjä kierrätysasuja.
– Hyvin paljon nähdään asuja, jotka ottavat jollain tavalla huomioon ympäristön, arvioi Ylen juhlalähetyksen juontaja, muotiasiantuntija Sami Sykkö.
Sykkö muun muassa odottaa, että osa vieraista tulee juhliin vanhoissa, eli jo aiemmin Presidentinlinnassa nähdyissä asuissa. Tähän rohkaisevaa kampanjaa on hänen mukaansa viritelty itsenäisyyspäivän alla. Esimerkiksi eräs naispoliitikko on tulossa puvussa, jota hän on käyttänyt linnassa vuodesta 2014 lähtien.
Ympäristötietoisuus asuvalinnoissa on Sykön mukaan lisääntynyt viime vuosina.
– Aluksi oli varmaan vihreiden poliitikkojen yllä sellaisia asuja, mutta nykyisin niitä on tosi paljon ihan koko juhlakansalla.
Aiemmin nähtyjen asujen ohella voi olla pukuja, joissa on yhdistelty tai muodistettu vanhoja vaatteita. Lisäksi nähtäneen uusia pukuja, jotka on tehty osin tai kokonaan kierrätysmateriaaleista. Takavuosilta muistetaan esimerkiksi puku hotellin vanhasta pöytäliinasta tai merestä kerättyjen muovipullojen kuiduista tehdystä kankaasta.
Virkkunen pukeutuu puukuituun
Jo ennen juhlia kierrätysasustaan on kertonut muun muassa "supersiistijä", toimitusjohtaja Saana Tyni Koti Puhtaaksi -yhtiöstä. Hän aikoo pukeutua kirpputorilta löytyneeseen hääpukuun pohjautuvaan ruusupukuun, jonka koristeluissa on hyödynnetty vanhoja siivousliinoja. Teema jatkuu myös Paula Malleuksen suunnittelemassa turkkimaisessa takissa, joka on rakennettu runsaasta paristakymmenestä käytetystä mopista.
Viime vuonna presidentin puoliso Jenni Haukio pukeutui koivukuidusta tehtyyn ioncell-pukuun. Ekologista tekstiilikuitua kehittävästä Spinnovasta kerrotaan, että linnaan on tänäkin vuonna tulossa puukuitupohjaisesta kankaasta tehty puku. Spinnova-kuitupuvun on suunnitellut Mert Otsamo europarlamentaarikko Henna Virkkuselle (kok.).
Järjestöjenkin edustajille juhlapukeutuminen merkitsee mahdollisuutta tuoda esiin sanomaansa. Esimerkiksi Animalian puheenjohtaja Erja Laakkonen aikoo suosia kierrätysmuotia, joka tässä tapauksessa on 1950-luvulla Raumalla tehty vintage-iltapuku. Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski nähdään puvussa, jonka pukusuunnittelija Veera Jussila kokoaa Voglian jäännöskankaista.
Huomio materiaaliin
Vaatesuunnittelija Lauri Järvinen toivoo, että ekologisuus ja eettisyys olivat yleisestikin lähtökotia Linnan juhliin tarkoitettujen pukujen suunnittelussa.
– Tekstiiliala on kuitenkin todella saastuttavaa luonnon kannalta, Järvinen muistuttaa.
Järvisen mukaan vaatteen ekologisuuteen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on materiaali. Suunnittelija toivoo, että kierrätettyjä materiaaleja käytettäisiin nykyistä enemmän, koska raaka-ainetta riittäisi.
Puvun ekologisuutta lisää sen suunnitteleminen niin, että kangasta leikatessa siitä ei jää ylimääräisiä paloja eli leikkuujätettä. Näin tehdään Järvisen tänä vuonna Linnan juhliin suunnittelemassa ekologisessa asussa, jota kantaa vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela. Heillä yhteisenä ajatuksena on, ettei kyse ole vain yhden illan vaatteesta, vaan pukua voi käyttää uudelleen.
Luonnonkuituja helpompi käsitellä
Yksinkertaisin tapa tehdä kierrätysmateriaalista puku on käyttää esimerkiksi kirpputorilta löytyneitä vanhoja verhoja tai muokata vanhaa vaatetta. Jos puku on kuitenkin tehty uudesta materiaalista, Järvinen neuvoo ainakin ajattelemaan sen jatkokäyttöä.
– Jos se on tekokuitua, niin sille ei oikein tavallaan pysty enää tekemään mitään, mutta luonnonkuidut pystyy värjäämään tai muokkaamaan ehkä helpommin.
Esimerkiksi iltapukua hankkiessa voi miettiä, kelpaisiko se helmaa lyhentämällä myös arkikäyttöön. Hyvin istuvissa puvuissa ongelmana voi olla saumanvarojen puuttuminen, minkä vuoksi asun kokoa tai muotoa ei juuri voi muuttaa.
Järvisen mukaan ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto on hankkia Linnan juhliin halpatuotannolla valmistettu vaate, joka heitetään roskiin vain yhden käyttökerran jälkeen.
– Se on tosi surullista, koska nykymaailma on muutenkin lähellä tuollaista kertakäyttökulttuuria, mikä ainakin itseäni surettaa hirveästi ja ahdistaa.
Suunnittelijoiden kädenjälki näkyy
Järvisen mukaan yleisesti Linnan juhlien asuissa näkyvät trendit ja ajan henki, mutta myös suomalaissuunnittelijoiden oma tyyli.
– Vaikka siellä on samantyyppisiä, samanhenkisiä, kauniita, laskostuvia pukuja, niin silti sieltä näkyy aina sen yksittäisen suunnittelijan kädenjälki. On tosi ihannoitavaa, että uskalletaan ja halutaan pitää kiinni omasta kädenjäljestä.
Linnan juhlien teema on tänä vuonna yhteiskunnallinen keskustelu. Viime vuonna keskustelua herätti Järvisen nyrkkeilijä Elina Gustafssonille suunnittelema housupuku, johon kuuluivat valkoiset tenniskengät.
– Toivon, että jollain tapaa pystyttäisiin myös herättämään keskustelua normeista, koska se, että menee vähän erilaisessa puvussa tai nainen menee puvussa, herättää niin suuren haloon.
– Halusin myös miettiä sitä, että kun maailma muuttuu ja materiaalit muuttuvat, niin miksei mallikin saa muuttua, Järvinen selittää ratkaisua.
Järvinen kertoo, ettei itse olisi osannut kuvitella Gustafssonille korkokenkiä, koska valkoiset tenniskengät ovat tämän juhlakengät. Päätös tennareista syntyi kuitenkin yhdessä.
– Se ei mielestäni ole keneltäkään pois. Jos joku harmistuu siitä, niin sitten sanon, että on pieni elämä.
Erikoislähetys Linnan juhlista 6.12. klo 17.00 alkaen MTV Uutiset Livessä – näe parhaat etkot, mielenkiintoisimmat vieraat ja vauhdikkaimmat jatkot meidän kanssamme!
1:06
