Suomalaiset koirat tuottavat arviolta lähes 44 miljoonaa kiloa kakkaa vuodessa. Kevät paljastaa, että kaikkea sitä ei kerätä roskiin. Eläinlääkäri varoittaa keräämättömissä pökäleissä piilevästä tautiriskistä.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten koirakävelyt innostavat ikäihmisiä liikkumaan ja tapaamaan muita.
Kiihtyvä keskustelu koirankakasta on varma kevään merkki. Sulavista kinoksista paljastuvat kasat ärsyttävät sään lämmetessä. Keräämättömät koirankakat pilaavat maiseman, aiheuttavat hajuhaittoja ja Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin perusteella myös muuttavat ravinteillaan kasvillisuutta ja levittävät bakteereja ilmaan.
– Luontoon jätetyt läjät voivat edesauttaa tarttuvien tautien ja loisten leviämistä sekä lemmikistä toiseen että ihmisiin, Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio sanoo.
44 miljoonaa kiloa koirankakkaa
- Suomessa on noin 800 000 koiraa
- Viime vuonna julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella lemmikkikoira tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 150 grammaa ulostetta
- Yhteensä suomalaiset koirat tuottavat siis päivässä noin 120 000 kiloa ja vuodessa lähes 44 miljoonaa kiloa kakkaa
Järjestyslain mukaan koiran omistajan on huolehdittava siitä, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
– Ulosteen välityksellä voivat tarttua esimerkiksi suolinkaiset tai giardia. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen, esimerkiksi jos lapsi leikkii maassa ja vaatteisiin tarttuu ulostetta, joka joutuu sitten käsien kautta suuhun, Kaimio kertoo.
Ulosteiden kerääminen lasten leikkipaikkojen ympäristöstä onkin erityisen tärkeää.
”Tartunta voi olla pahimmillaan kohtalokas”
Lemmikistä toiseen tauteja tarttuu ulosteessa ja kuonokontaktissa. Esimerkiksi loisten munat ovat hyvin kestäviä, ja erityisen vakavia tartunnat voivat olla pienille koiranpennuille.
Lue myös: Voiko lunta syödä huoletta?
Myös moniresistentit bakteerit, kuten ESBL, voivat levitä ulosteiden kautta. Sama koskee useita sairauksia aiheuttavia bakteereja ja viruksia, kuten koronavirus- tai parvovirusripulia.
– Parvovirus on hyvin kestävä virus, joka säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä kuukausia ja kestää myös pakkasta. Sairauden oireita ovat oksentelu ja ripuli. Rokottamattomalle tai yleiskunnoltaan heikommalle lemmikille tartunta voi olla pahimmillaan kohtalokas, Kaimio kertoo.
Lemmikin pökäleitä ei pidä jättää muiden riesaksi.
Tavanomaisissa olosuhteissa elävät, normaalisti ulkoilevat ja rokotetut suomalaiset koirat saavat toistuvasti pieniä määriä parvovirusta ympäristöstään. Rokotteen antama suoja tautia vastaan on onneksi hyvä.
– Harvinaisissa tapauksissa koiran parvovirus voi tarttua myös kissaan. Parvoviruksen aiheuttama kissarutto on erittäin herkästi tarttuva tauti, ja hyvin kestävät parvovirukset voivat kulkeutua paikasta toiseen esimerkiksi omistajan kengissä tai vaatteissa. Siksi myös pelkästään sisällä asuva kissa on tärkeää suojata rokottamalla, Kaimio sanoo.
Tartuntoja voidaan vähentää keräämällä ulosteet asianmukaisesti.
Evidensia-eläinlääkäriasemat ympäri Suomen haastavat kaikki omistajat keräämään koiriensa kakat puhtaamman ympäristön puolesta sekä jakamaan kuvat osallistumisestaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #paskajuttu.
Lähde: Evidensia Eläinlääkäripalvelut