Entinen kieltenopettaja Pirjo huomasi, että eläkeelle jäämisen jälkeen menot vähenivät. Uutta tekemistä hän sai aloitettuaan työskentelyn vanhusten sauralaisena.
Eläkeläiset halutaan nykyistä laajemmin mukaan työelämään. Suomessa yli 65-vuotiaat tekevät vähemmän töitä kuin ikätoverinsa OECD-maissa keskimäärin.
Yläkoulun kieltenopettajana uransa tehnyt Pirjo Kallioniemi palasi eläkkeelle jäämisen jälkeen juurilleen Turkuun. Seesteiset eläkepäivät eivät kuitenkaan kuuluneet hänen suunnitelmiinsa. Hän onkin työskennellyt vanhuksen seuralaisena noin vuoden ajan.
– Pitää keksiä tekemistä. Jäisin muuten helposti kotiin sohvan nurkkaan istumaan. Siitä tulee sellaisia pakollisia menoja. Että tiettynä päivänä tiettyyn aikaan on aina lähdettävä, Kallioniemi sanoo.
– Parasta työssä ilon tuottaminen. Ensimmäinen asiakkaani oli yli 90-vuotias rouva, joka ei päässyt liikkumaan kotoaan mihinkään. Se, että siellä käy joku säännöllisesti kerran viikossa, on kaikista tärkeintä.
Eläkeläiset hommissa eri puolilla Suomea
Vanhuksille seuraa ja vertaistukea tarjoava Seurana Oy yritys työllistää 400 eläkeläistä eri puolilla maata.
Sopimus palvelusta solmitaan yleensä vanhuksen omaisten kanssa, mutta viime aikoina yhteistyöstä on sovittu myös joidenkin kuntien ja kaupunkien kanssa.
Seurana Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen kertoo, että työntekijöiden taustat vaihtelevat lentoemännästä kaupan kassaan ja lääkäristä opettajaan. Osalla on myös kokemusta hoitotyöstä.
– Moni kokee, että kun on eläkkeellä, on sitä aikaa. Kaivataan sitä, että olisi aamulla joku syy lähteä ulos, laittaa ripsivärit ja kokea että on hyvä työpäivä tulossa. Siinä pidetään samalla omaa fysiikkaa hyvässä kunnossa ja myös mieltä.
– Yksi meidän seuralaisistamme sanoikin, että kun tässä työssä antaa, niin saa kaiken tuplana takaisin, Saarinen kertoo.
Työvoimareservi parempaan käyttöön
Eläkeläiset ovat Suomessa tärkeä työvoimareservi, joka pitäisi saada tehokkaammin käyttöön. Tätä mieltä olivat panelistit SuomiAreenan keskustelussa Porissa torstaina aamupäivällä.
Yksi keskustelijoista oli työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Hän muistuttaa työurien pidentämisen merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
– Tarvitaan pidempiä työuria ja vähemmän katkoksia työuriin. Hyötyjinä olisivat myös yritykset, meillä on suuri työvoimapula. Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä työvoimareservi ja heidän osaamisensa on saatava parempaan käyttöön, Korhonen-Yrjänheikki toteaa.
Suomessa 65-69-vuotiaat tekevät vähemmän töitä kuin ikätoverinsa Pohjoismaissa tai OECD-maissa keskimäärin. Eläkeyhtiö Ilmarisen kyselyssä suurin osa vastaajista ilmoitti halustaan työskennellä eläkkeellä yksi tai kaksi päivää viikossa. Asenteissa riittää kuitenkin vielä korjattavaa, varsinkin työantajapuolella.
– Kyse on sekä asenteista että käytännön teoista. Taustalla saattaa olla uskomuksia, että 65:n tai 60:n vuoden jälkeen ihmisen oppimiskyky olisi heikompi. Mutta ihminen oppii läpi elämän ja pitää tunnistaa ne yksilölliset tuen tarpeet, Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.