Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Juomatapatutkimuksen mukaan nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jatkuvasti vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Sen sijaan eläkeläiset juovat entistä enemmän. Eläkeläisten alkoholinkäyttö kääntyi nousuun jo 1980-luvulla, ja suuntaus on jatkunut samana näihin päiviin asti.
Tutkijat osasivat ennustaa, että näin käy, kun 1960- ja 1970-luvuilla nuoruutensa viettäneet ehtivät eläkeikään. Tämä sukupolvi on viettänyt nuoruutensa aiempia sukupolvia sallivammassa ilmapiirissä ja heidän tiedetään olevan terveempiä ja aktiivisempia kuin heitä ennen vanhuutensa eläneet.
Vanhukset ja nuoret eri linjoilla
Vanhuksista erityisesti yli 65-vuotiaiden naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Mitä korkeampi ikä sitä raittiimpi väki, on vanha nyrkkisääntö, joka ei enää päde.
Vuonna 1993 65-84-vuotiaista naisista 38 prosenttia käytti alkoholia. Vuonna 2016 vastaava luku oli jo 62.
Eläkeläiset käyttävät alkoholia nykyään huomattavasti useammin kuin aikaisemmin. THL:n Juomatapatutkimuksen analyysien mukaan alkoholi on vakiinnuttanut paikkansa eläkeläisten arjessa.
Vanhat käyttävät alkoholia eniten ruokailujen ja saunomisen yhteydessä arkena. Nuoret puolestaan käyttävät alkoholia viikonloppuisin juhliessaan.
Vanhat, etenkin miehet, juovat enimmäkseen kotioloissa. Myös nuoret käyttävät alkoholia kotiympäristössä, mutta kaikista ikäryhmistä todennäköisimmin muualla kuin kotona.
Kontrolli tiukentunut
Nuorilla alkoholinkäytön trendi kääntyi laskevaksi vuosituhannen vaihteessa. Syitä lienee monia, mutta tutkijat pitävät varmana sitä, että alkoholin hankinnan vaikeutuminen on yksi syy. Lisäksi vanhempien kontrolli nuortensa tekemisiin on tiukentunut.
Nuoriso käyttää alkoholia hyvin yhtenäisesti eikä esimerkiksi vanhempien koulutustaustalla ole juuri merkitystä etenkään täysraittiiden nuorten parissa.
Muutokset näkyvät terveydessä
Vanhojen ihmisten alkoholinkäytön lisääntyminen näkyy jo tilastoissa. Yli 60-vuotiaiden alkoholiin liittyvien vakavien sairauksien määrä on lisääntynyt 50 prosenttia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tavallisin vakava seuraamus on maksasairaus.
Nykyajan nuoriso on selvityksen mukaan ”kunnollisempaa” kuin aiemmat sukupolvet. Nykynuoret pitävät humalahakuista juomista jopa ”junttina”.
Tutkijoiden mukaan taustalla saattaa olla entistä kovempi kilpailu koulu- ja työpaikoista. Myös sosiaalinen media vaikuttaa käyttäytymiseen, sillä kännimokat leviävät nopeasti, jos sellaisiin sortuu.
Lähde: Näin Suomi juo, suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. THL.