Lähes 400 vuotta sitten vain noin vartin kestäneellä ensipurjehduksella uponneelle laivalle rakennetaan teräksistä "selkärankaa".
Jo jonkin aikaa on ollut kuitenkin selvää, ettei reilut 60 vuotta sitten merenpohjasta nostettu valtava hylky Vasa-laiva kestä loputtomiin.
Rakennusmateriaalina käytetty puu on hiljalleen kutistunut, ja painovoima painaa kasaan valtavaa hylkyä, joka on jo kallistunut.
Asiantuntijoiden mukaan Vasan kohtalona olisi lopulta keikahtaminen kyljelleen. Tämän vuoksi hylylle on päätetty rakentaa uusi tukirakennelma ruostumattomista teräsputkista.
Tämän vuoden huhtikuussa aloitetun projektin hinnaksi tulee ainakin 200 miljoonaa kruunua (noin 18 miljoonaa euroa), ja sen on määrä olla valmis ennen Vasan uppoamisen 400-vuotispäivää vuonna 2028.
Korjaustyön toteuttavan Alleima-yhtiön tutkimusjohtajan Jan Haraldssonin mukaan uutta kannelta köliin ulottuvaa tukirakennelmaa voi verrata ihmisen selkärankaan. Jotta se kestäisi, pitää teräsputkille porata läpimenoreiät pohjaan, mikä voi vaikuttaa vuorostaan hylkyyn.
– Kaikella mitä tehdään, on vaikutuksensa. Mutta luulen seurausten olevan pienempiä verrattuna siihen, ettei tehtäisi mitään, Haraldsson sanoo Dagens Nyheter -lehdelle.
Säilyy vielä seuraavat 333 vuotta?
Ruostumaton teräs ei reagoi hylyn puun erittämän hapon kanssa. Samasta syystä Vasaa tukeneet rautapultit vaihdettiin jo vuosia sitten teräksisiin. Mutta jatkuva korjaaminenkaan ei tee Vasasta ikuista.
– Kaikki materiaalit hajoavat, mikä tarkoittaa, että lopulta laivaa ei ole. Mutta siihen kuluu vielä pitkä aika, projektipäällikkö Peter Rydebjörk sanoo DN:lle.
Hänen mukaansa tavoitteena on, että Vasa pysyisi kasassa vielä seuraavat 333 vuotta – eli yhtä kauan, kun hylky makasi merenpohjassa sitä hyvin säilöneen mudan ja vähäsuolaisen veden peittämänä.
Tämä oli kaatumisen syy
Kuningas Kustaa II Aadolfin aloitteesta rakennettu Vasa valmistui vuonna 1628 kahden vuoden rakennustöiden jälkeen.
10. elokuuta se lähti ensimmäiselle purjehdukselleen Tre Kronorin -linnan rannasta.
Osa purjeista nostettiin nykyisen Slussenin edustalla, ja laiva ampui kunnialaukauksia kanuunoillaan.
Vain reilun kilometrin matkanteon jälkeen sivutuuli kuitenkin tarttui Vasan purjeisiin, minkä seurauksena alus kellahti kumoon ja upposi.
Ruotsin valtaneuvosto joutui kirjoittamaan Puolassa uutta laivaa kuumeisesti odotelleelle kuninkaalle, että eipä kannata enää odotella.
Myöhemmin selvisi, että alus oli rakenteeltaan epävakaa. Sen painopiste kanuunoineen oli liian korkealla, eikä painolastia ollut tarpeeksi.
Hylky sai maata rauhassa pohjassa, kunnes etsintöihin ryhtynyt yksityishenkilö Anders Franzén paikallisti sen vuonna 1956.
Lopulta hylky päätettiin nostaa. Ruotsalaiset saattoivat seurata 24. huhtikuuta 1961 toteutettua operaatiota maan televisiohistorian ensimmäisessä suorassa lähetyksessä.
Vasa-jäynä suomalaisilta
Vasan nostoon liittyy myös pikantti suomalainen yksityiskohta.
Neljä Ruotsissa vieraillutta suomalaisteekkaria onnistui viemään ennen nostoa jo lähes pinnalla olleen hylyn kannelle juoksijalegenda Paavo Nurmea esittävän pienoispatsaan.
"Muinaisesineen" löytyminen hämmensi ruotsalaisia, ja teko sai mainetta kaikkien aikojen kenties parhaana teekkarijäynänä.