Eläketurvakeskuksen mukaan maahanmuuton lisääminen vähentäisi paineita korottaa eläkemaksuja. Vähenevä maahanmuutto taas heikentäisi eläketurvan rahoitusta.
Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä ison korotuspaineen eläkemaksuihin. Eläketurvakeskus arvioi, että nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi lieventää tarvetta nostaa näitä maksuja.
– Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Lue myös: Helsinkiläinen Leena on yksi Suomen pienituloisista naiseläkeläisistä – naisen eläke-euro yhä 80 senttiä: "Usein joutuu harkitsemaan rahankäyttöä"
Maahanmuutto kannattelee Suomen väestönkasvua
ETK selvitti nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen laskelmilla, joissa maahanmuuton oletettiin olevan vuoroin isompaa, vuoroin pienempää ja joissa maahaanmuuttajien oletettiin olevan vuoroin paremmin, vuoroin heikommin työllistyviä.
Pitkällä aikavälillä myös heikommin työllistyvien maahanmuutto helpottaisi laskelmien mukaan eläketurvan rahoitusta.
– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, arvioi matemaatikko Tuija Nopola ETK:n tiedotteessa.
Nettomaahanmuutto tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.
Jos Suomen väestö kehittyy Tilastokeskuksen viimevuotisen väestöennusteen mukaisesti, työeläkemaksuja joudutaan ETK:n mukaan korottamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.
Väestöennusteessa oletettiin, että nettomaahanmuutto olisi 15 000 henkilöä vuodessa. ETK:n laskelmissa tätä verrattiin tilanteisiin, joissa nettomaahanmuutto olisi joko 5 000 tai 25 000 henkilöä vuodessa.