Keskellä Eurooppaa on Kauniaisten kokoinen alue, johon rakennetaan Euroopan tuoreinta mikrovaltiota ja talousliberaalia unelmaa.
– Se oli niin absurdia, että sitä on vaikea sanoin kuvailla.
Viime kesänä Elias Ahonen kulki Kroatiassa kohti Tonava-joen rantaa presidentillisessä saattueessa.
Kroatian rajapoliisit pysäyttivät kymmenisen ihmisen ryhmän metsätiellä ja tutkivat passeja hanakasti.
Poliisin mukaan alueella oli villisikoja, jotka voisivat illan hämärtyessä olla vaaraksi heille. Pitkän pohdinnan jälkeen he kuitenkin saivat jatkaa matkaansa, kunhan palaisivat ennen pimeää.
– Sitten kävelin Kroatiasta metsään ja poistuin EU:n alueelta.
Ahonen oli saapunut Liberlandiin, talousliberaaliin utopiaan – tai ainakin sen unelmaan.
Kroatian poliisi tutki matkalaisten passeja noin 100 metrin päässä Liberlandin rajasta. Kuva: Elias Ahonen
Ei kenenkään maa
Kroatian ja Serbian raja Tonava-joen varrella on mutkikas ja sekava.
Jugoslavian hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Kroatia ja Serbia eivät ole tähänkään päivään mennessä päässeet yhteisymmärrykseen rajastaan. Joenrannassa on edelleen alueita, jotka molemmat maat katsovat omikseen.
Poikkeuksen tekee joen länsipuolelle jäänyt alue nimeltään Gornja Siga, jota kumpikaan maa ei ole julistanut omakseen.
Kroatia katsoo sen olevan osa Serbiaa, mutta Serbia ei halua sitä, koska joutuisi silloin tunnustamaan itselleen epäedullisen rajajärjestelyn.
Alue on siis terra nullius, ei-kenenkään-maa.
Gornja Siga on pinta-alaltaan seitsemän neliökilometriä, eli hieman Kauniaisia suurempi.
Liberland sijaitsee Kroatian ja Serbian mutkikkaalle rajalle jäävällä ei-kenenkään-maalla.
Pieni, mutta kookkaampi kuin pienimmät mikrovaltiot Vatikaani tai Monako.
Kaikki tuolla pienellä suoalueella muuttui vuonna 2015, kun tsekkiläinen poliitikko Vit Jedlicka ja hänen vaimonsa Jana Markovicova päättivät perustaa sinne oman valtion, Liberlandin.
– Liberland sai alkunsa neljästä henkilöstä pystyttämässä lippua Liberlandin alueelle, presidentti Vit Jedlicka kertoo MTV Uutisille.
– Tänään kansakuntamme koostuu yli 730 000 ihmisestä eri puolilta maailmaa, jotka haluavat olla liberlandilaisia.
Liberlandin presidentti Vit Jedlicka poseeraa Tonava-joen rannalla viime vuoden kesänä. Kuvassa myös Liberlandin nimikko-olutta. Kuva: Davor Javorovic/PIXSELL
Serbia ja Kroatia eivät kuitenkaan innostuneet uuden valtion perustamisesta rajalleen.
Maat kieltäytyivät päästämästä ihmisiä alueelle, presidentti Jedlicka mukaan lukien. Pitkään he siis katselivat uutta maataan jokilaivastaan Tonava-joella. Jokilaiva oli pitkään ainoa fyysinen kiintopiste Liberlandille, ja ainoa keino vierailla alueella.
Toimettomiksi he eivät kuitenkaan jääneet. Liberlandia alettiin rakentaa kaikilla muilla kuin fyysisillä keinoilla. Kansalaisuutta on voinut hakea internetissä, ja on ehditty perustaa oma valuutta ja kirjoittaa perustuslaki.
Elä ja anna elää
Mutta mitä Liberlandin kansalaisuus tarkoittaa? Verkkosivuilla runoillaan yksilön vapaudesta ja taloudellisesta kasvusta, eikä velvoitteita vaikuta juuri olevan.
– Kansalaisten täytyy pelkästään vannoa, etteivät he käytä valtiota toisilta kansalaisilta varastamiseen, presidentti Jedlicka kertoo ytimekkäästi MTV Uutisille kysyttäessä kansalaisten velvollisuuksista.
Vaikka missään ei suoraan sanota, presidentti ja hänen kannattajansa selkeästi uskovat libertarianistisiin arvoihin. Jedlicka edustaa kotimaassaan Tsekeissä oikeistolibertaristista Svobodní-puoluetta.
Libertarianismi on poliittinen ideologia, jossa yksilönvapaus on yhteiskunnan tärkein arvo.
Nykyään libertarianismista puhuttaessa viitataan usein oikeistolibertarianismiin, jolla on etenkin Yhdysvalloissa merkittävä seuraajakunta. Tässä aatesuunnassa ajatellaan, että valtion ei tulisi puuttua talousasioihin, ja markkinoiden tulisi olla täysin vapaat.
Kroatian ja Liberlandin rajan avautumisen kunniaksi rantaan pystytettiin tervetulokyltti. Presidentti Vit Jedlicka kuvassa vasemmalla. Kuva: Elias Ahonen
Myös Liberlandin poliittiseksi tavoitteeksi kerrottaan vapauttaa ihmiset ja talous mahdollisimman laajasti valtion kontrollista. Myös EU:ta vastustetaan tiukasti.
Liberlandin motto on live and let live, elä ja anna elää.
Ihanteet Atlantin takaa ovat myös siinä mielessä mukana, että Liberlandin keskusta on nimetty karttaan Jeffersonin aukioksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajan Thomas Jeffersonin mukaan.
0:55
Perustuslaki koostuu lähinnä kohdista, jotka rajoittavat mahdollisten julkisten instituutioiden valtaa. Laeista on tarkoitus järjestää kansanäänestykset.
Kansalaisten tulee elättää itsensä, joten varallisuudesta täytyy olla takeita. Rahan lahjoittaminen nopeuttaa kansalaisuuden saamista.
Liberlandissa verojen maksu olisi presidentin mukaan vapaaehtoista. Liberlandissa ei ole perinteistä hallintoa, vaan se pyrkii perustamaan hallintonsa lohkoketjuteknologiaan.
Rahakaan ei ole perinteistä; maa on julkaissut oman kryptovaluuttansa Liberlandin meriitin. Kryptovaluuttamaailma onkin hyvin olennainen osa Liberlandia ja Jedlickan henkilöbrändiä.
2:11
Katso: Lohkoketjuteknologian soveltaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään, mutta pankit ovat uuden tietokannan käytössä edelläkävijöitä. (Uutiset 2017)
Matka rajan yli
Liberland oli olemassa lähinnä bittiavaruudessa, kunnes viime kesänä, kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen Kroatia avasi rajansa Liberlandiin.
Rajan avautumista juhlistettiin yhteismatkalla Liberlandin presidentin kanssa.
Tällä matkalla oli myös mukana Elias Ahonen, suomalaiskanadalainen kryptovaluuttoihin perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija.
Ahonen kertoo lähteneensä mukaan silkasta uteliaisuudesta.
Matka oli monivaiheinen, mutta varsinaisessa Liberlandissa vierailu ei kestänyt kauaa.
– Olimme siellä noin vartin, eihän siellä muuta ole kuin metsää.
Elias Ahonen (edessä keskellä) ja matkakumppanit Liberlandissa.
Vaikka raja oli nimellisesti avattu, eivät paikallispoliisit olleet asiasta samaa mieltä. Matkailijat pysäytettiin useita kertoja matkalla Liberlandiin ja sieltä takaisin. Ahonen kertoo poliisin uhkailleen sakoilla niitä, joiden passeista löytyi Liberlandin leima.
Jedlickaa ja liberlandilaisia Ahonen kuvailee erikoisiksi ihmisiksi, mikä lisäsi matkan epätodellisuuden tuntua.
– Jedlicka on kuin karikatyyri libertaarista, hän tuntui olevan kuin sarjakuvahahmo, Ahonen kuvailee.
Jedlicka on poliitikko, jolla on ryhmä kannattajia ja rahoittajia, joista hän on riippuvainen. Utopiat ovat utopioita syystä: yhteiskunnan todellisuus on monimutkaisempaa.
– Kannattajiin lukeutuu myös kaikkein äärimmäisiä henkilöitä, joita täytyy miellyttää, Ahonen kuvailee.
– Hänen täytyy pysyä [poliittisesti] oikealla, mutta varoa kuitenkin, ettei viedä äärioikealle, jolloin asiat menisivät hyvin epämiellyttävään suuntaan.
Mitä vapaus tarkoittaa? Se riippuu ihmisestä.
Ron Paulin kotikoulujärjestelmä
Liberlandin 40-vuotiaalla presidentillä näyttäisi pitävän kiirettä edustaessa valtiotaan ympäri maailman. Haastattelu MTV Uutistenkin kanssa hoidettiin WhatsApp-sovelluksen välityksellä presidentin kiireiden vuoksi.
Presidentin sosiaalisessa mediassa ja Liberlandin tiedotteissa näkyy, kuinka yhteistyötä hierotaan milloin Lähi-idässä ja milloin Aasiassa.
Erityisen mieluisia Jedlickalle vaikuttaisivat olevan Etelä-Amerikan maat.
– Dominikaaninen tasavalta, El Salvador ja Argentiina ovat Liberlandin diplomaattisten tavoitteiden kärjessä. Aiomme myös seuraavaksi keskittyä Eurooppaan ja Afrikkaan, hän kertoo.
Esimerkiksi El Salvadoria ja Liberlandia yhdistää usko kryptovaluuttaan. Vuonna 2021 El Salvadorin presidentti Nayib Bukele teki bitcoinista virallisesti hyväksytyn maksuvälineen ja sijoitti valuuttaan 120 miljoonaa dollaria julkista rahaa.
El Salvadorissa on hyväksytty matkustaminen maahan Liberlandin passilla, joskin matkustajilla on ollut myös jonkin toisen maan kansalaisuus.
Passit saivat Liberlandin leimat Tonava-joen rannalla. Myöhemmin Kroatian viranomaiset sakottivat Liberlandin leimasta kuvan Yhdysvaltain passissa, Ahonen kertoo. Kuva: Elias Ahonen
Jedlicka hehkuttaa myös Argentiinan vasta valittua presidenttiä, radikaalioikeistolaista Javier Mileitä, joka haluaa maahansa rajoittamattomat markkinat. Jedlickan mukaan Milei on Liberlandin kunniakansalainen, ja tämä onkin viitannut heihin kehuvaan sävyyn ainakin muutamissa haastatteluissa.
Nimekkäin tukija lienee kuitenkin teksasilainen republikaani Ron Paul, Yhdysvaltojen entinen kongressiedustaja, joka on useamman kerran havitellut presidentin virkaa.
Liberlandin verkkosivuilla mainostetaankin "Liberlandin peruskoulua", jonka kerrotaan olevan Ron Paulin kehittämä kotikoulujärjestelmä.
Koulun kotisivuilla kysytään heti, aivopestäänkö lapsiasi ja luvataan auttaa opettamaan lapsille "kuinka maailma oikeasti toimii". Opetussuunnitelmassa opetetaan muun muassa bitcoinien toimintaa ja painotetaan luonnontieteitä.
Löytyy maasta myös muunkinlaista diplomatiaa: Kristyna Dolnickova edusti Liberlandia Miss Europe Continental -kisoissa vuonna 2018 sijoittuen toiseksi.
Realiteetin ja fantasian välillä
Diplomaattisista ponnisteluista huolimatta valtion määrittely valtioksi ei ole ihan yksinkertaista.
– Saatuamme pääsyn alueelle vuosien haasteiden jälkeen, Liberland on nyt täyttänyt kaikki Montevideon määritelmän mukaiset valtion vaatimukset, presidentti Jedlicka kertoo ylpeänä.
Vuonna 1930 laadittu Montevideon sopimus, joka määrittelee valtion seuraavilla ehdoilla: sillä on oltava rajattu alue ja siellä pysyvä väestö, kyky kansainvälisten sopimusten solmimiseen ja toimiva hallinto.
Määritelmät eivät kuitenkaan ole ehdottomia, eikä niiden täyttäminen automaattisesti tee valtiosta valtiota muun maailman silmissä. Liberlandia ei ole tunnustanut valtioksi yksikään muu maa.
Liberlandin kansalainen Dorian Stern-Vukotic näytti ruokien ja juomien säilömiseen rakennettua kellaria Liberlandissa viime vuoden elokuussa. Kuva: Davor Javorovic/PIXSELL
Jedlicka ja tukijoukot ovat huolehtineet siitä, että Liberlandin toiminta ei loukkaa muiden valtioiden lakeja.
Alueen valtaamiseen on ollut oikeus, onhan se ollut ei-kenenkään-maata, eikä aluetta ole vallattu toiselta valtiolta.
Viime kesän lopulla Liberlandin pysyvä asuttaminen aloitettiin konkreettisesti pieniä puisia mökkejä rakennellen.
Kroatian poliisit olivat kuitenkin hajottaneet ne vedoten laittomiin rakennelmiin metsäalueilla. Liberlandilaisten mielestä Kroatian viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua alueen rakentamiseen.
Kroatian poliisit ratsasivat Liberlandin rakennustyöt syyskuussa 2023. Kuvakaappaus Liberlandin Youtube-kanavalta.
Libertaarien utopia rakentuu hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin päivä päivältä.
Tuleeko Liberlandista jokin päivä vielä oikea valtio? Elias Ahonen pitää sitä mahdollisena.
– Kun tulee yhä enemmän liikettä ja energiaa, ei sitä välttämättä pystytä pysäyttämään. Mutta onko se hyvä vai huono, sitä en osaa sanoa.
Ahoselle Liberland tuntuu edelleen epätodelliselta.
– Se oli epätodellista, mutta silti totta. Tavallaan joka ruudussa on rasti, että se on oikea valtio ja sillä on oikea presidentti, mutta toisaalta se on niin absurdia, ettei se voi olla totta.
– Se on jotain realiteetin ja fantasian välillä.