"On otettu kolme askelta eteenpäin, ja nyt näyttää siltä, että joudutaan ottamaan yksi askel taaksepäin".
Suomalaisten elintaso tulee tänä vuonna laskemaan hintojen voimakkaan nousun vuoksi. Tutkimuslaitos Laboren (entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen) johtaja Mika Maliranta ei kuitenkaan pidä tilannetta kovin dramaattisena, sillä suomalaisten reaaliansiot ovat kehittyneet suotuisasti viime vuodet.
– Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että on otettu kolme askelta eteenpäin, ja nyt näyttää siltä, että joudutaan ottamaan yksi askel taaksepäin, Maliranta sanoo.
Hänen mukaansa olennaista on, kuinka kauan reaaliansioiden supistuminen jatkuu. Hän kertoo, että useimmat odottavat inflaatiopiikin olevan väliaikainen.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen nousu kiihtyi huhtikuussa 5,7 prosenttiin. Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä on nostanut energian hintoja ja maatalouden kustannuksia.
Samaan aikaan työehtosopimusneuvotteluissa on päädytty noin parin prosentin palkankorotuksiin. Tilastokeskus kertoi perjantaina, että palkansaajien reaaliansiot supistuivat jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden takaisesta.
– Näyttää siltä, että ostovoiman supistuminen on koko tänä vuonna aika väistämätöntä nykyisellä palkka- ja inflaatiokehityksellä, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Maliranta pitää kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä kotitalouksien kannalta sitä, että päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin myönteiseen kehitykseen.
– Se voi viedä aikaa riippuen aika paljon siitä, miten Venäjän tilanne kehittyy, Maliranta arvioi.
Kotitalouksien ja yritysten talousluottamus on romahtanut
Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki varoitti kommentissaan, että Suomen taloudessa on selkeä uhka lyhytkestoisesta taantumasta, kunnes maailmantalouden tilanne kohenee ja inflaatio madaltuu.
Taantuman määritelmä on, että talous supistuu tai vähintäänkään ei kasva kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Stagflaatiosta puhutaan, kun inflaatio on voimakasta samanaikaisesti taantuman kanssa.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa, että Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,5–2 prosenttiin. Uusi ennuste on tulossa 21. kesäkuuta, mutta Obstbaumin mukaan arvio liikkuu edelleen tässä haarukassa.
Hän ei pidä kuitenkaan taantumaa poissuljettuna, sillä tilanne on poikkeuksellisen epävarma. Hän viittaa romahtaneeseen talousluottamukseen yritysten ja etenkin kotitalouksien piirissä.
– Romahtanut kuluttajien luottamus ja supistuva ostovoima vaikuttavat kulutusta hidastavasti, ja kulutus on bruttokansantuotteen suurin komponentti, Ostbaum muistuttaa.
Valtiovarainministeriö pitää taantumariskiä pienenä
Laboren Maliranta pitää puolestaan taantumariskiä suurempana kuin se on ollut aikaisemmin. Mitään todennäköisyyslukua hän ei osaa antaa, mutta huoli muiden huolien joukossa on olemassa.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Railavo pitää kuitenkin taantumariskiä pienenä Suomessa ja euroalueella. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia.
– Toki hinnat pysyvät korkealla. Korkea hintataso ja nopeasti kiihtyvä inflaatio hidastavat talouden kovinta kasvua, Railavo sanoo.