Ministeriö varoittaa: Suomen mahdollisuus ajautua taantumaan kasvaa Ukrainan sodan jatkuessa

Talouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa jäävät vaisuiksi, mitä ruokkii osaltaan tänä vuonna lähes kuuteen prosenttiin nouseva inflaatio, arvioi valtiovarainministeriö.

Suomen bruttokansantuotteen (bkt) odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia tänä ja 1,1 prosenttia ensi vuonna.

Aiemmin keväällä ministeriö laski ennustettaan tämän vuoden kasvusta 1,5 prosenttiin. Tuolloin lähes kahden prosenttiyksikön laskun takana oli Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan, mikä johti useiden länsimaiden Venäjälle asettamiin talouspakotteisiin. Ensi vuoden kasvuksi ennustettiin tuolloin 1,7 prosenttia.

Ministeriön kansantalousosaston päällikön Mikko Spolanderin mukaan kevään ennustetta tehtiin suuremmassa sumussa kuin nyt. Synkimpiin ennusteisiin ei enää uskota.

–  Kun tiedämme, että sanktiot eivät nopeasti etene nopeasti äärimmäisyyksiin saakka, se antaa tietysti elinkeinoelämälle ja yrityksille aikaa sopeutua. Mitä enemmän aikaa sopeutua on, sitä pienemmäksi jäävät shokin vaikutukset talouteen, Spolander sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Ministeriö kuitenkin varoittaa, että Suomen mahdollisuus ajautua taantumaan kasvaa Ukrainan sodan jatkuessa. Taantumassa bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Euroalueen uskotaan kärsivän merkittävästi sodasta. Esimerkiksi pyrkimys irtautua venäläisestä energiasta pitää öljyn hinnan korkealla.

Ennusteen mukaan työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,7 prosenttiin. Sen jälkeen lasku olisi hidasta, noin prosenttiyksikön kymmeneksen vuodessa.

Lue myös: Danske Bank arvioi taantuman uhkaavan Suomea ja muita länsimaita

Inflaatiota ajaa nyt energia, ensi vuonna ruoka

Ministeriö ennustaa, että tänä vuonna inflaatio on keskimäärin 5,8 prosenttia.

Nopein inflaatiopiikki nähtäisiin heinä–syyskuussa, ja se olisi ministeriön ennusteen mukaan 7,3 prosenttia. Toukokuussa inflaatio oli jo seitsemän prosenttia.

Kuluttajahintojen nousu hidastuu arvion mukaan vuoden lopulla ja on ensi vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia. Viime vuonna hinnat nousivat 2,2 prosenttia.

Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta. Energian odotetaan vuositasolla kallistuvan lähes 30 prosenttia, kertoi finanssineuvos Jukka Railavo tiedotustilaisuudessa.

Ensi vuonna inflaatiota ruokkisivat ennen kaikkea elintarvikkeiden ja palveluiden kohoavat hinnat.

–  Ennusteessa katsotaan elintarvikkeiden hintojen nousuksi vähän alle seitsemän prosenttia tänä vuonna, ja jatkavan noin 4,5 prosentin kasvuvauhdissa ensi vuonna, Railavo sanoi.

Ensi vuonna energian hintojen kasvu olisi 3,3 prosenttia. Vuonna 2024 siihen olisi luvassa pientä laskua, mutta hintatason odotetaan jäävän hyvin korkealle.

Kiihtyvän inflaation odotetaan leikkaavan kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia yhdessä nousevien korkojen kanssa. Inflaation kiihtyminen puolestaan luo painetta syksyn palkkaneuvotteluihin.

Useista puolueista on väläytelty tuloverotuksen alentamista vastalääkkeenä nouseville hinnoille. Osastopäällikkö Mikko Spolander pitää verotusta huonona välineenä väliaikaisten iskujen tasoittamiseen.

–  En siis sulje pois sitä, etteikö olisi mielekästä tehdä verotukseen muutoksia myöskin näinä aikoina, mutta perustelu ei nähdäkseni voi olla tämmöinen lyhytaikaisen shokin korjaaminen, Spolander sanoi.

Lue myös: Pieni- ja keskituloisille veronalennus? Marinilta yllättävä ulostulo eduskunnan kyselytunnilla

Korkomenot vuodessa yli miljardin

Tuore ennuste synkentää näkymää myös valtion velkojen korkomenojen osalta.

Ennuste povaa noin 1,2 miljardin euron vuosittaisia korkomenoja vuoteen 2026 asti, kun aiemmin summan odotettiin laskevan melko tasaisesti vuoteen 2026 asti. Nousua on 300 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 900 miljoonaa euroa vuodelle 2026.

Muutoksen syynä on valtionlainojen korkojen kohoaminen. Suomen valtion kymmenvuotisen viitelainan korko on noussut puolessa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä.

–  Kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita, ministeriö muistuttaa.

Valtion oletetaan velkaantuvan miljardeilla vuosittain, vaikka velkasuhde bkt:hen nähden pysyttelisi samalla tasolla talouskasvun myötä.

–  Korkea velka ja kasvavat velanhoitokustannukset muodostavat julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä riskin, sanoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

Tämän vuoden talousennusteet ovat tarjonneet synkkää vaihtelua viime vuoden lopulla julkaistuille ennusteille.

Silloin useat talousennustajat ennakoivat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna noin kolme prosenttiyksikköä. Kasvuodotuksia siivittivät odotukset talouden toipumisesta koronaepidemian jäljiltä.

Ministeriö laski myös vuoden 2024 talousennustetta maltillisesti, kahdella prosentin kymmenesosalla 1,3 prosenttiin.

Viime vuonna Suomen talous kasvoi 3,5 prosenttia sen jälkeen, kun se putosi 2,3 prosentin koronakuoppaan vuonna 2020.

0:56

Johtuuko inflaatio vain Ukrainan sodasta? Katso OP:n Timo Ritakallion arvio

Lue myös: EKP lupaa toimia korkoerojen pitämiseksi kurissa