Emil Larmin, 26, unelmien MM-kotikisamatka päättyi karulla tavalla – sitten palauteboxiin eksyivät ”ilolientä” nauttineet kansalaiset

Emil Larmi, 26, oli keväällä unelmiensa keskellä. Hän kantoi Leijonien ykköstorjujan viittaa MM-kotikisoissa. Se, eli turnaus, päättyi karuun pettymykseen. Larmi ei hetkauta korviaan kritiikille, mitä hän on saanut kisojen jälkeen.

Torstaina Lahden iltaa väritti sangen uniikki kattaus. Vastakkain olivat Leijonien viime kevään MM-kisavahdit.

Jussi Olkinuora kotijoukkue Pelicansin tummassa nutussa. Emil Larmi vastustaja Växjön vaaleassa univormussa.

Eli kaksikko, joka kilpaili peliajasta Tampereella, jääkiekon MM-kotikisoissa.

Larmi veti tuolloin pidemmän korren, kun hän kantoi Leijonien ykkösvahdin viittaa hartioillaan. Kisojen jälkeen Olkinuora jakoi hyvin suoria kommentteja siitä, miten hän koki pelanneensa vähintään yhtä hyvin kuin Larmi – viitaten peluutusratkaisuihin.

Kuka veti Lahden illassa pidemmän korren? Jälleen sama mies: Larmi. Växjö kun kaatoi Pelicansin lukemin 5–1. 

Eikä Larmin iltapuhde rajoittunut pelkästään voittoon. Hän shokeerasi kotiyleisöä muun muassa jäätävällä ”hasekmaisella” venytyksellään.

– Tämä on yleisölaji. He maksavat palkkani – pitää antaa takaisin, Larmi huikkasi aiheesta MTV Urheilulle.

Larmin mennyt kesä on ollut täysin poikkeuksellinen aiempiin nähden. Kahdestakin eri syystä.

Ensin hän oli unelmiensa äärellä. Sen jälkeen eteen tuli elämää mullistanut käänne.

”Hienoin asia, mitä elämässä voi kokea”

Larmi hymyilee nyt tuoreena isäpappana. Emil ja hänen puolisonsa Annika Larmi saivat perheenlisäystä kesäkuun lopulla, kun heille syntyi tyttölapsi. 

– Jokainen, joka on ollut tuossa asemassa, tietää, että tuo on hienoin asia, mitä elämässä voi tapahtua. Tuollainen muuttaa omaa elämää, arvomaailmaa ja laittaa asioita perspektiiviin. Jotenkin tuntuu siltä, että lapsen synty on ollut itselleni todella tasapainottava tekijä. Olen nauttinut tästä ajasta täysin rinnoin, Larmi iloitsee.

Larmi jakaa avosylin arvostusta puolisonsa suuntaan.

– Hän on hoitanut muun muassa yöt todella upealla tavalla. Myös pikkutyttö on antanut nukkua varsin mallikkaasti. Siitä voi olla kiitollinen. Toivottavasti kaikki jatkuu näin, Larmi hymyilee.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ennen lapsen syntymää Larmi oli kansakunnan suurennuslasin alla. Hänet kun valittiin Leijonien MM-kotikisajoukkueeseen.

– Kesä jäi aika lyhyeksi ja se katkesi vielä lapsen syntymän myötä. Stressasin jossain kohtaa sitä, että mitä nyt, olenko tarpeeksi hyvässä kunnossa vai mitä. Mutta sitten kun alkoi miettimään, että kesä on lyhyt siksi, koska pääsin pelaamaan MM-kisoissa. Se laittoi miettimään, että ehkä tässä asiat ovat ihan hyvällä tolalla. Turha sitä on stressata sellaisista asioista, mistä ei oikeasti tarvitse, Larmi huikkaa.

Larmin unelmien kevät sai kitkerän käänteen.

Palautteet omassa arvossaan

26-vuotias torjuja oli elämänsä iskussa, kun hän lunasti paikkansa Leijonien MM-miehistöstä. Alla oli tuore Ruotsin mestaruus ja SHL:n pudotuspelien arvokkaimman pelaajan valinta.

Häntä kaavailtiin Leijonien ykköstorjujan asemaan. Se myös toteutui. Larmi oli se, joka pysäytti kiekkoja ratkaisevassa kahdeksannessa ottelussa, eli puolivälieräkamppailussa.

Siitä käteen jäi karu muisto. Leijonat kyykkäsi kotiyleisön edessä Tampereella, kun Kanada oli parempi lukemin 4–1.

Larmi sai osansa kritiikistä. Niin kisojen aikana kuin sen jälkeen.

– Voittaa kun haluaa, niin eihän se hyvältä tunnu, kun homma päättyy tuolla tavalla. En tiedä, että pelasinko hirveän huonosti, mutta en riemusta hypi sen suhteen, että miten kaikki meni. Pienen napsun olisi tarvinnut lisää. En ihan päässyt sellaiselle oman perushyvän suorittamisen tasolle. Saati niin, että suorittaminen olisi mennyt vielä riman paremmalle puolelle, Larmi pohtii. 

Näetkö jotain selittäviä tekijöitä sille, että miksi noin kävi?

– Ei ole mitään yhtä tiettyä asiaa, minkä pystyisi sormella osoittamaan. Pitää muistaa, että jos olisimme kaataneet Kanadan, niin yhtäkkiä tie olisi ollut auki ihan toisenlaiselle lopputulemalle. Sen jälkeen pari hyvää peliä ja olisi voinut todeta, että tämä oli elämäni paras kevät. Tunne ohjaa helposti jälkifiilistä, minkä myötä suorituksen perkaaminen voi olla aika vaikeaa, Larmi pohtii.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Tunne ohjaa myös koko Suomen kansaa, kun puhutaan Leijonien otteiden perkaamisesta. Kun kaikki menee hyvin, ilo on ylimmillään. Kun asiat eivät menekään niin, kuten niiden pitäisi, kritiikin siemen kylvetään foorumilla ja torilla, jos toisella.

– Sitä on kisojen aikaan niin kuplan sisällä, ettei oikein edes tule seurattua sitä, että millaisia näkemyksiä jossain muualla jaetaan. Palaute tulee silloin valmennukselta ja minulta itseltäni. Olen kuitenkin se, joka vaatii minulta itseltäni kaikista eniten, Larmi huikkaa.

Larmi ei kuitenkaan kiellä sitä, etteikö MM-kisapettymys olisi näkynyt hänen palautelokerossaan.

– Olihan siellä tapauksia, joissa joku oli ottanut ilolientä ja kertoi oman mielipiteensä. Tuollaiset jutut ovat niiden henkilöiden omia valintoja. Eivät nuo minun maailmaani kaada. Nuo voi jättää ihan omaan arvoonsa, Larmi kuittaa.

Varmaa on se, että kevään MM-kisakokemus jätti Larmilla valtavasti nälkää jatkoa ajatellen.

– Yksi unelma oli päästä kisoihin mukaan. Vielä isompi oli se, että pystyisi menestymään tuollaisessa huikeassa paikassa. Paljon jäi jahdattavaa. Ei tässä nyt ainakaan vielä ruveta laittamaan luistimia naulaan, Larmi huikkaa.

Lue myös:

    Uusimmat