Ensi viikonloppuna lakitettavista tuoreista ylioppilaista ennätyksellisen pieni osa kirjoitti ruotsin, siis enää 49 prosenttia suomenkielisten lukioiden ylioppilaista. Intoa ruotsin opiskeluun koetetaan seuraavaksi hakea kokeilulla, jossa virkamiesruotsi suoritettaisi jo lukiossa tai ammattikoulussa.
Ruotsin kirjoittaneiden määrä on ollut rajussa laskussa siitä asti, kun ruotsin kirjoittamisesta tuli vapaaehtoista, siis vuodesta 2005 lähtien.
MTV Uutisten tekemästä lukiovertailusta käy ilmi, että vuonna 2008 vielä noin kolme neljästä suomenkielisen lukion abiturientista valitsi ruotsinkielen ylioppilastutkintonsa osaksi. Nyt, vuonna 2016, ruotsin kirjoittaneiden osuus ylioppilaista on enää 49 prosenttia.
Ruotsinkielen ylioppilastutkintoonsa valinneet vuodesta 2008 lähtien sukupuolittain ja yhteensä.
Etenkin pojat näyttäisivät välttelevän toista kotimaista. Tänä keväänä merkintä ruotsin suorittamisesta löytyy enää vain noin joka kolmannelta. Vuonna 2008 vielä puolet pojistakin kirjoittivat ruotsin.
MTV Uutisten aineistosta löytyy 24 sellaista lukiota, joissa yksikään poika ei kirjoittanut ruotsia, toisaalta on myös viisi lukiota, joissa kaikki (jossain tapauksessa ainoa poika) ruotsin kirjoittivat.
Sukupuoli tai alue ei tarjoa tyhjentävää selitystä
Syytä ruotsin kirjoittaneiden laskevaan trendiin eivät täysin selitä sukupuoli.
Osassa lukioita sekä tytöt että pojat kirjoittivat ruotsia selkeästi harvemmin kuin maassa keskimäärin, mikä taas viittaisi alueellisiin eroihin.
Alueellisen jakolinjan voisi kuvitella kulkevan länsi–itä -akselilla, jolloin Länsi-Suomessa olisi paljon ruotsin kirjoittaneita ja vastaavasti Itä-Suomessa vähemmän. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
Esimerkiksi Keski-Suomen Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiossa ja Pohjois-Savon Vesannon yhtenäiskoulun lukiossa kaikki tuoreet ylioppilaat kirjoittivat ruotsin. Sen sijaan Varsinais-Suomessa sijaitsevan Suomen kristillisen yhteiskoulun vastaava luku oli viisi prosenttia.
Virkamiesruotsi toisen asteen oppilaitoksiin?
Eduskunnan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (Kesk.) hakeekin syytä motivaatiosta.
– Moni nuori kysyy, että tarvitsenko mä tätä kieltä varmasti tulevaisuudessa, niin kyllä se varmaan motivaatiotekijöistä lähtee ja niihin meidän pitää nyt etsiä vastauksia.
Vastaukseksi motivaatiopulaan Puumala esittää kokeilua, jossa akateeminen ruotsi eli kansankielisesti virkamiesruotsi siirrettäisiin korkeakouluasteelta toisen asteen oppilaitoksiin.
Näin ollen etenkin korkeakouluihin tähtäävät oppilaat saisivat pontta toisen äidinkielemme opiskeluun.
– Se voisi parantaa motivaatiota ja se voisi parantaa ja nopeuttaa valmistumista aikanaan kun virkamiesruotsi ei jää roikkumaan. Parhaimmillaan se innostais sitten tälle kielenopiskelun polulle, viemään sitä korkeammalle tasolle jo siellä lukiovaiheessa, Puumala sanoo.
Tällä hetkellä akateeminen ruotsinkurssi on osa korkeakouluopintoja.
Puumala myös uskoo, että virkamiesruotsin tuominen toiselle asteelle piristäisi ruotsin kirjoittavien osuutta.
– Ilman muuta sillä voisi olla vaikutusta. Yksi vaihtoehtohan olisikin, että se olisi jotenkin sidoksissa ylioppilaskirjoituksiin. Toinen vaihtoehto olisi, että virkamiesruotsi suoritettaisi erillisenä kurssina yhteistyössä jonkin korkeakoulun kanssa, Puumala luettelee.
Ruotinkielisissä lukioissa suomi pitää pintansa
Ruotsinkielisissä lukioissa ei suomenkieltä karsasteta. Edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista sisällytti suomen ylioppilastutkintoonsa.