Ensi keväästä lähtien eniten hakupisteitä yliopistoon pyrkiessään saa hyvällä pitkän matematiikan arvosanalla ylioppilaskirjoituksissa riippumatta siitä, haluaako opiskella englantia, biologiaa vai tilastotiedettä.
Tämän voisi kuvitella kannustavan lukiolaisia valitsemaan pitkää matematiikkaa aiempaa enemmän, mutta STT:n soittokierroksen perusteella haku-uudistuksen vaikutuksesta matematiikan opiskeluun ei voi kuitenkaan vielä sanoa mitään kovin varmaa. Joissakin lukioissa pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä on kasvanut selvästi, mutta toisissa muutos ei vielä näy.
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen oli yksi edellisen hallituksen toteuttamista kärkihankkeista. Vähintään puolet opiskelijavalinnoista tehdään jatkossa ilman pääsykoetta pelkällä todistusvalinnalla.
Matematiikan kirjoittamisen suosio hienoisessa kasvussa
Yksi syy lukioiden välisiin eroihin on niiden lähtötilanteissa. Jos lukion aloittavien lähtökeskiarvot ovat korkeita, lukiossa valitaan enemmän pitkää matematiikkaa jo muutenkin, kertoo matematiikan lehtori Merja Vihtilä Schildtin lukiosta Jyväskylästä. Siellä pitkän matematiikan opiskelijamäärissä ei ole vielä näkynyt muutosta.
Vihtilän mukaan entistä harvempi kuitenkin jättää matematiikan kokonaan kirjoittamatta, ja valtakunnalliset tilastot tukevat hänen havaintoaan: vuosina 2014–2018 matematiikan jätti kokonaan pois ylioppilaskirjoituksistaan 19–20 prosenttia kokelaista, kun kuluvana vuonna heidän osuutensa pieneni 17,4 prosenttiin.
Vihtilä itse pitää pitkän matematiikan painottamista yliopistohauissa lähtökohtaisesti hyvänä asiana.
– Tämä nykyinen yhteiskunta on teknistynyt ja matematisoitunut, ja se vaatii entistä laajemmat perustiedot matemaattisista aineista. Kaikki tarvitsevat niitä perustietoja, mitä lukiossa saa, jos valitsee pitkää matikkaa ja luonnontieteitä, hän sanoo.
Opinto-ohjauksen tarve lisääntyy
Espoon Viherlaakson lukiossa taas pitkä matematiikka valitaan nyt huomattavasti aiempaa useammin pääsykoepisteiden perässä, kertoo matematiikan ja fysiikan lehtori Minna Rickman.
– Meidän sisäänottomme on vuosittain noin 170–175 opiskelijaa, ja ykkösistä noin 110–115 on valinnut pitkän matematiikan. Aiemmin pitkän matematiikan lukijoita on ollut reilusti alle puolet kaikista, Rickman sanoo.
Haku-uudistuksen toteutustapa ei saa Rickmanilta kiitosta: arvosanojen pisteytysjärjestelmä julkaistiin alkuvuodesta 2018, joten tänä lukuvuonna lukiotaipaleensa päättävät eivät voineet ottaa sitä huomioon opintojensa alussa.
– Siinä kohdassa mentiin väärin päin, se (pisteytys) olisi pitänyt saada tietää ennen lukion aloittamista.
Kuopion klassillisessa lukiossa muutosta ei ole vielä näkynyt. Matematiikan lehtori Lari Härkönen kuitenkin arvelee, että tulevaisuudessa nähdään enemmän pitkästä matematiikasta lyhyeen vaihtajia: ensimmäisenä vuonna pitkää matematiikkaa kokeilemaan lähteneet oppilaat usein huomaavat, kuinka paljon työtä oppiaine vaatii. Jos todellista motivaatiota pitkän matematiikan opiskeluun ei ole, vaihto houkuttaa.
– Tätä joudutaan myös puimaan opinto-ohjauksessa, että oppilaat saadaan valitsemaan oppiaine, johon omat taidot, mielenkiinto ja motivaatio ovat todella kohdentuneet, Härkönen kertoo.