Jos ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi mahdollistuu, siitä voisi tulla Suomen uusi vientituote.
Englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta selvityksen perjantaina vastaanottanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että englanninkielistä tutkintoa voisi markkinoida myös ulkomailla.
– Suomalainen ylioppilastutkinto on kansainvälisesti erittäin arvostettu, ja sillä pääsee hyvin hakemaan kansainvälisesti korkeakouluihin.
– Vaikka koekysymysten sisältöä pitäisi muokata sopimaan paikalliseen kontekstiin, pidän tärkeänä, että ylioppilastutkinnon vientiä edistetään.
Toivotaan houkuttelevan Suomeen osaajia
Lasten ja nuorten pääsy koulutukseen on usein ensimmäinen asia, minkä perään ulkomaalaiset osaajat kyselevät, kun heitä on houkuteltu Suomeen, ministeri kertoo.
– Haluamme, että Suomi on avoin maa, joka houkuttelee maailmalta koulutettuja osaajia työvoimaksi ja toivottaa tervetulleiksi nuoria opiskelijoita eri puolilta maailmaa.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä on yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus suorittaa englanninkielinen ylioppilastutkinto lisäisi Suomen vetovoimaa.
– Se on hyvä mahdollisuus myös niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä Suomessa, mutta harkitsevat opiskelemista täällä.
Tutkinto paluumuuttajille ja jo englanniksi opiskelleille
Dosentti Kati Mikkolan ja rehtori Harri Rinta-ahon selvityksen mukaan englanninkielisen ylioppilaskokeen voisivat suorittaa pääasiassa sellaiset nuoret, joilla on jo vahva englannin taito. He olisivat esimerkiksi paluumuuttajia, jotka ovat olleet aikaisemmin englanninkielisessä perusopetuksessa tai puhuvat englantia kotikielenään. Täten englanninkielinen tutkinto ei siis sovellu kaikille maahanmuuttajaryhmille.
Englanninkielisen ylioppilastutkinnon rakenteen tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa, ja se koostuisi samoista kokeista kuin kotimaisilla kielillä suoritettu tutkinto.
– Tärkeintä on se, että ylioppilastutkinto säilyy vahvana kansallisena tutkintona, sanoo Tähkä.
Lukiolaisten liitossa englanninkieliseen tutkintoon suhtaudutaan myönteisesti.
– On kuitenkin tärkeää, että tutkinto pysyy samanlaisena kuin se on kaikille nyt, sanoo liiton puheenjohtaja Alvar Euro.
Tähkän mukaan ylioppilastutkinnon voisi suorittaa englanniksi ensimmäisen kerran muutaman vuoden päästä mahdollisesta lakimuutoksesta. Esimerkiksi tämänhetkinen sensorien määrä ei ole riittävä arvioimaan koevastauksia myös englanniksi.
"Ei tämä opettajapulaan kaadu"
Englanninkielinen tutkinto edellyttäisi myös englanninkielistä lukiokoulutusta, jota varten kelpoisten opettajien löytyminen olisi ensisijaisen tärkeää.
Rinta-aho uskoo, ettei hanke kaadu opettajien pulaan.
– Kansainvälisessä opettajaverkostossa Suomi on hyvin haluttu kohdemaa tulla työskentelemään. Itselleni tulee joka viikko useita työhakemuksia ulkomailta päteviltä, hyvin koulutetuilta ihmisiltä.
– Me emme tarvitse rekrytointifirmoja, eikä meidän tarvitse etsiä työntekijöitä ulkomailta. Saamme hakemuksia viikoittain, säestää Helsingin Englantilaisen koulun rehtori Petri Vuori.