Enni kärsi nuorempana masennuksesta ja itsetuhoisuudesta, mutta selvisi ja suunnittelee nyt tulevaa. Kasvaminen ja sen myötä tulevat paineet kuitenkin välillä huolettavat. Aikuisilta hän toivoo, että he kysyisivät suoraan nuorten vointia.
Kun Enni, 19, oli yläasteella, hänen vointinsa romahti. Hän alkoi kontrolloimaan syömistään ja oli kaikesta peloissaan. Juuri lukion aloittanut nuori ei jaksanut tehdä oikein mitään, ja pian kuvaan tuli masennusta ja itsetuhoisuutta.
”Vaadin itseltäni liikaa ja halusin saavuttaa esimerkiksi mahdollisimman hyvät arvosanat. Minulla ei kuitenkaan ollut voimia pyrkiä niihin. Minulla oli ystäviä mutta samalla yksinäinen, täysin tyhjä olo.”
Ennistä tuntui, ettei hän pystynyt edes itkemään, ja siksi itsensä satuttamisesta ja syömisen kontrolloimisesta tuli keino purkaa pahaa oloa. Hän haki apua myös Sekasin-chatista, vaikka jonot olivat pitkät.
”Sain Sekasin-chatistä vinkkejä siihen, mitä muuta voi tehdä silloin, kun tekee mieli satuttaa itseään.”
Ennin vanhemmat ovat tukeneet häntä läpi vaikeiden aikojen. Lopulta hän sai myös nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta lähetteen psykoterapiaan. Se auttoi ymmärtämään tunteiden alkuperää ja sitä, että kuka vain voi olla masentunut.
”Vaikka minulla on menneisyydessä ollut kiusaamista, en koe, että mielenterveysongelmillani olisi joku tietty syy. En myöskään enää koe syyllisyyttä siitä, että kaipaan joissain asioissa enemmän tukea.”
Toivoa onnistumisista ja paineita tulevasta
Viime keväänä Enni pääsi vaikeuksista huolimatta ylioppilaaksi ja on siitä ikionnellinen. Tällä hetkellä hän pitää välivuotta ja tekee töitä kaupassa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on muutto omaan asuntoon ja hakeminen yliopistoon.
Enni kannustaa hankalien tunteiden kanssa kamppailevia nuoria hakemaan apua, vaikka asia tuntuisi mitättömältä. Kuva Sini-Marja Niska
”Muutokset ovat jännittäneet aina mutta eniten minua on pelottanut kasvaminen aikuiseksi. Entä jos en löydäkään paikkaani?”
Tässä ajassa Enniä mietityttää nuorten jakaantuminen mielipiteiltään äärilaitoihin, ilmastonmuutos sekä Venäjän hyökkäyssota varsinkin silloin, kun sosiaalisessa mediassa nousee siihen liittyviä videoita. Mielessä pyörii kysymys siitä, millainen maailma tulee olemaan mahdollisesti myöhemmin hänen lapsilleen. Viime aikoina Enni on miettinyt myös hallituksen leikkauksia.
”Kun muutama vuosi sitten itse hain apua, silloin oli jo pitkät jonot. Miten käy tulevien leikkausten myötä? Mistä nuoret saavat sitten apua? Talous on tärkeää, mutta mieluummin itse valitsisin niin, että kaikki saavat olla turvassa ja terveenä.”
Apua kannattaa aina hakea
Enni kannustaa hankalien tunteiden kanssa kamppailevia nuoria hakemaan apua, vaikka asia tuntuisi mitättömältä. Hän pystyy samaistumaan siihen, että oma huoli ei aina tunnu avun arvoiselta maailmassa, jossa toisaalla soditaan.
”Vaikka olisi pienikin huoli, niin kannattaa sanoa siitä jollekin. Minulla on ollut vaikeaa, mutta olen kuitenkin selvinnyt. On tärkeää, että nuoret saisivat apua.”
Itsetuhoisessa vaiheessa Ennille suurin apu oli nuorisoaseman työntekijästä, joka puhui asioista avoimesti niiden oikeilla nimillä. Siksi hänellä on aikuisille vain yksi neuvo.
”Jos aikuinen haluaa auttaa tai korjata jotain, niin hänen täytyy puhua suoraan. Kiertely ei auta. Kannattaa kysyä, mitä kuuluu. Jos ketään ei tunnu kiinnostavan, kynnys kertoa on paljon isompi.
TEKSTI: VIIVI VIRTANEN
KUVAT: SINI-MARJA NISKA
Tänä jouluna on aika keskittyä nuoriin. Moni nuori jää yksin mielen myrskyjen ja vaikeuksien kanssa. On suuri askel pyytää apua – ja suuri kolaus, jos avunpyyntöön ei voida vastata. Tällä hetkellä Sekasin-chat voi vastata vain joka viidennelle apua tarvitsevalle. Tuellasi voimme vahvistaa yhä useamman nuoren mielenterveystaitoja ja tarjota keskusteluapua vaikeassa tilanteessa. Auta nyt ja lahjoita. MIELI Suomen Mielenterveys ry tarjoaa kriisiapua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Vahvistamme mielenterveyttä, opetamme mielenterveystaitoja ja ehkäisemme mielenterveysongelmia sekä itsemurhia koko Suomessa. |