Jade Saine kamppaili pitkään saadaakseen diagnoosin voinnilleen, joka huolestutti niin häntä itseään kuin hänen läheisiään. Lopulta selvisi diagnoosi, masennus.
Porilainen Miss Satakunta 2022 Jade Saine sai kuulla pitkään, että nuorena ihmisenä hänen pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni. Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan tällä kehotuksella poistu, päinvastoin.
– Se ei ole niin yksinkertaista. Apua tarvitaan ulkopuolelta.
Tuoreet uutiset tältä vuodelta kertovat, että apua todella tarvitaan.
Mieli ry kertoi maaliskuussa, että sen kriisipuhelimeen soittavista kaksi kolmasosaa on nuoria naisia. Monella soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia.
Lue myös: Lisääntynyt pahoinvointi näkyy poliisin tehtävissä ja kuuluu kriisipuhelimessa
Ennen pandemiaa kriisipuhelimeen soitettiin tyypillisesti ihmissuhteisiin liittyvien pulmien, kuten erojen, riitojen tai kommunikointiongelmien takia.
Nyt kriisipuhelimeen soitetaan yleisimmin pahan olon takia. Paha olo voi pitää sisällään masentuneisuutta, ahdistusta, psyykkistä kipua ja pelkoa.
Kolmanneksi yleisin syy on itsetuhoisuus.
Lue myös: Jälleen yhden nuoren naisen elämä päättyi traagiseen viimeiseen ratkaisuun astua junan raiteille
Mikään ei tunnu miltään
Kun Saine oli vakavan masennuksen pyörteessä, hänestä tuntui, ettei tilanne tule koskaan muuttumaan.
– Tuntuu, kuin ympärillä kaikki olisi vain harmaata, mikään ei tuntunut miltään.
Kunnallisella puolella jonot ovat pitkät ja apua ei juuri saa siinä hetkessä, kun kriisi iskee. Mielenterveyspuolella on valtava palvelukysyntä ja henkilökunnasta on pulaa.
Saine kokee, että hänkin sai apua vasta kun tilanne oli mennyt "ihan liian pitkälle". Hänen mukaansa mielenterveyden ongelmat kestivät hänellä ainakin viisi vuotta.
– Olin todella vaikeassa tilanteessa. Jos kaipaa apua tilanteessa, jossa siitä olisi hyötyä ennalta ehkäisevänä, voi avun saaminen olla tosi vaikeaa. Uupuneena ei jaksa etsiä Googlesta tietoa mistä apua saisi.
Lue myös: Mielenterveysongelmat ovat jo yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle
Ja vaikka voimia avun hakemiseen olisikin, ei sitä aina saa. Esimerkiksi viime vuonna Mieli ry:n kriisipuhelimeen tuli yli 400 000 yhteydenottoa.
Määrä kertoo tosin myös siitä, että mielenterveysongelmat eivät ole yhtä suuri tabu kuin ennen. Nuoret uskaltavat rohkeammin hakea apua ja puhua ongelmistaan kuin aiemmat sukupolvet.
"Et ole yksin"
OECD:n arvion mukaan mielenterveydestä koostuu Suomelle vuosittain 11 miljardin kustannukset. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat nykyisin yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
Myös tämän vuoksi syyt nuorten pahoinvointiin on tärkeää löytää.
Hoidon aikana alkoi avautua syitä siihen, miksi Saine masentui. Yksi niistä oli hankala lapsuus. Näitä hän pääsi käymään läpi keskustellen, lisäksi toipumista tuki lääkitys.
Saine uskoo, että koronavuosien aiheuttama kuorma, vaikeat perhetilanteet ja somen hallitseva ote nuorten elämässä ovat tämällä hetkellä pahoinvoinnin taustalla. Asioista puhutaan nyt enemmän kuin aiemmin ja ymmärrys masennuksen kirjosta on kasvanut.
– En minäkään ollut stereotyyppinen masentunut. Tästä haluan puhua myös omassa somessani ja vaikuttaa asiaan työni kautta.
Lue myös: Poliisihallitus kertoo huolestaan: Yhä nuoremmat painivat vakavien mielenterveysongelmien kanssa
Eräänä päivänä Saine huomasi, että keskustelu terapeutin kanssa koski arkisia asioita. Se ei enää pyörinytkään masennuksen ja siihen liittyvien teemojen ympärillä.
– Haluan sanoa kaikille, jotka kamppailevat näiden asioiden kanssa, että et ole yksin. Meitä on monia, ja apuakin on saatavilla. Sitä täytyy vain osata etsiä, ja tässä apuna voi olla sinulle läheisin aikuinen, jolle kannattaa kertoa olostasi, hän muistuttaa.